Mopon paikka

Lappeenrannassa päätettiin reilu vuosi sitten vähentää roimasti niiden kevyen liikenteen väylien määrää, jolla mopolla ajaminen on sallittu (linkki Teknisen toimen esitykseen). En löytänyt karttaa jossa nykyiset mopoille sallitut pyörätiet näkyvät, mutta käytännössä tärkeimmillä kaupungin läpäisevillä pyöräteillä (joiden vieressä ajoradalla nopeusrajoitus on 60 km/h) mopoilu on edelleen sallittu.

Päivitys (27.11.2012)
Linkki karttaan.

Päätös oli hyvä ja suunta vaikuttaa olevan valtakunnallinen. Keskisuomalainen uutisoi nyt myös Trafin ajavan mopoja pyöräteiltä ajoradalle (linkki uutiseen). Ja ilmeisesti uutisessa mainittu valtakunnallinen kevyen liikenteen suunnitteluohje tulee myös ohjeistamaan tämän suuntaisesti.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että

• Mopot pois kevyen liikenteen väyliltä kokonaan. Tällä saadaan pahimmat nopeuserojen aiheuttamat uhkat hallintaan. Lisäksi mopoilijan ei tarvitse arpoa, saako jollain pyörätiellä ajaa vai ei, kun millään niistä ei saa ajaa.
• Mopojen rakenteellinen nopeus nostettava 60 km/h. Tekniikka mopoissa kestää tämän jo. Tällä muutoksella saadaan mopot taajamissa kulkemaan autoliikenteen kanssa samaa nopeutta mikä lisää sujuvuutta kun mopoja on paljon.
• Lisää pakollista koulutusta nuorille mopoilijoille mopokortin yhteydessä. Tällä saadaan hallittua niitä riskejä joita ilmaantuu kun kokemattomia liikkujia laitetaan autoliikenteen sekaan.

Sillä välin kun mopoja vielä pitkin pyöräteitä viilettää, pyytäisin laittamaan tässäkin asiassa katujen merkinnät kuntoon. Esimerkki Kuusimäenkadulta. Mopoilija tulee idästä:

Idästä saapuva mopoilija ei saa kulkulupaa

Mopoilija tulee lännestä:

Lännestä tuleva saa huristella puomien välistä

Kuka väistää teatterin edessä?

Tulipa mieleen väistämistilanne tuossa edellisessä postissa esitellyllä uudella pyörätienjatkesuojatiellä teatterin edustalla. Siis tämä kohta:

Lisätään liikenne:

Oranssit nuolet kuvaavat pyöräilijää ja sininen, punainen ja vihreä nuoli eri suunnista tulevia autoja.

Näkymä sinisen nuolen suunnasta eli keskustasta päin:

View Larger Map

Näkymää punaisen nuolen suunnasta eli Technopoliksen pihasta ei ole tähän hätään laittaa, mutta StreetView:n perusteella liikennemerkit eivät ohjeista väistämistä punaisen nuolen suunnasta tuleville:

View Larger Map

Siis itse kysymykseen: Kuka väistää ja ketä kun osapuolet ovat oranssin nuolen pyöräilijä, sinisen nuolen auto, punaisen nuolen auto ja vihreän nuolen auto?

Autojen kesken asia selviää tuttujen tasa-arvoisen risteyksen väistämissääntöjen kautta. Mutta pyöräilijän kohdalla ratkaisee se, miten tilanteessa tulkitaan se mikä auto kääntyy ja mikä menee suoraan. Jos siis auto kääntyy, on se tässä tilanteessa väistämisvelvollinen pyöräilijään nähden. Jos taas auto menee suoraan, pyöräilijä väistää.

Päätän pohdinnan kysymyksiin koska en aidosti tiedä, enkä osaa asiaa olemassa olevista liikennemerkeistä tulkita:

• Mitkä tilanteen autoista menevät suoraan ja mitkä kääntyvät ja ketä pyöräilijän tulee pyörätien jatkeella väistää?

Lopuksi:
Kysymys on kovin teoreettinen. Etelä-Karjalaisella sarvikuonojen hallitsemalla savannilla edes jalankulkija ei saa suojatielle astuessaan oikeutta vaikka tilanne on juridisesti päivänselvä (toisin kuin tässä kirjoituksessa kuvattu teatterin edusta). Teatterin edustalla hipiästään piittaava pyöräilijä väistää tietysti aina.

Parempaan päin?

Valtakadun pyörätiellä, teatterin edustalla, on aloitettu tekemään pientä parannusta pyörätien merkintöihin ja reunakiveyksiin.

Uutta on siis kadun poikittain ylittävä pyörätienjatke sekä reunakiviin tehtävät muutokset. Toivottavasti reunakivimuutokset tehdään myös teatterinpuolelle katua. Mielestäni tämä työ on pieni osoitus kaupungin halukkuudesta laittaa asioita paremmalle tolalle, siitä kiitokset!

Kaipaamme kuitenkin tietoa suunnitelmista:

• mitkä ongelmakohteet Valtakadun pyörätiellä ovat tälläisten "pienten" korjausten avulla parannettavissa, joita voidaan toteuttaa nopeasti ja lyhyellä varoitusajalla?
• mitkä ovat isompia eli kalliimpia ongelmia ja siksi toteutetaan myöhemmin?
• mitä kohteita ei aiota muokata ennen suurta koko Valtakadun aluetta koskevaa remonttia?
• miten pienet ja isot korjaukset aikataulutetaan?

Minkään keskeneräisen ja siksi salassapidettävän suunnittelun perään en tässä huutele. Peräänkuulutan valmiita lyhyen  (~vuosi eteenpäin) ja keskipitkän aikavälin (pari vuotta) toimintasuunnitelmia julkisesti nähtäville. Tässähän on kyse julkisten varojen käytöstä ja toivottavaa olisi, että rahankäyttöä olisi jotenkin suunniteltu. Eiks je?

Tällä hetkellä kaupungin nettisivut tarjoavat hyvin vähän tietoa liittyen pyörätiestön kehittämiseen ja siihen liittyviin päätöksiin. Muutama dokumentti löytyy, jopa  Rambollin tekemä selvitys länsialueiden pyörätiestön ongelmista, mutta mitään jatkoa tai puhetta siitä miten raportin ongelmiin aiotaan puuttua ei ole nähtävillä.

Osataan sitä muuallakin

Metro uutisoi Helsingin hämmentävistä ja väärin toteutetuista pyörätiemerkinnöistä.
http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/kaksimieliset_pyoratiemerkinnat_hammentavat/

Jutussa sanotaan mm. näin:

"Huolimattomasti suunniteltu ja toteutettu infrastruktuuri heikentää liikenteen turvallisuutta. Kulkija joutuu liikenteen seuraamisen sijaan keskittymään väärin ja huolimattomasti rakennetun väylän ansoihin. Vaikeutettu liikkuminen lisää vaaratilanteita ja ohjaa virheelliseen ajotapaan."

Hyvin sanottu. Juuri tästä on kyse niin monessa kohteessa Lappeenrannassakin, mukaanlukien aiemmin tässä blogissa käsitelty Valtakadun sulkuviivahässäkkä. Erotuksena Helsinkiin on toki se, että Lappeenrannassa pyörätieverkkoa on vähemmän ja kaupungin maantieteellisistä piirteistä johtuen pääväylät ovat selkeät. Koitan myöhemmissä ja epätasaisella aikataululla ilmestyvissä kirjoituksissa tunnistaa näitä pääväyliä ja niiden nykyisiä ongelmakohtia.

Valtakadulla vastuu siirtyy ... niin kenelle?

Valtakadun kevyenliikenteenväylästä on ollut juttua Etelä-Saimaassa (31.10.2012) ja herrat Tomi &  Matti esittivät samaisessa lehdessä  (8.11.2012) tarkennuksia asiaan. Kuvailen tässä postissa tarkemmin muutamaa jutuissa mainittua asiaa.

Valtakadun ja Kirkkokadun risteys. Tähän kadunkulmaan tiivistyy suuri osa sulkuviivahässäkän ongelmista.

Kuvitellaan tilanne jossa pyöräilijä polkee Valtakatua kohti itää. Sulkuviivapyörätiellä hänen paikkansa on melko ankea, vasten autoliikennettä, käytännössä autokaistalla väärään suuntaan kulkien, suojanaan kulunut valkoinen viiva. Kirkkokadun risteyksessä on kadunrakentaja kehittänyt kuvassa näkyvän punaisen viivan osoittaman puuharadan pyöräilijälle:

Pyöräilijän puuharata keskustan halkaisevalla pyöräilijän pääväylällä

Sulkuviivapyörätieltä kiemurellaan ensin pyörätien jatkeelle. Jatkeen jälkeen lainkuuliainen pyöräilijä nousee satulasta ja taluttaa muutaman metrin siirtyäkseen takaisin pyörätielle ja jatkaakseen kohti itää. Mutta hyvä, tästä selvittiin pienellä hidastuksella tai vaihtoehtoisesti lain vastaisella ajelulla pitkin jalkakäytävää muutaman metrin matka.

Lisätään soppaan hieman autoliikennettä. Autoilija lähestyy paikkaa sataman suunnasta nousten Kirkkokatua ylöspäin ja aikeena kääntyä valtakadulle, näin:

Autoilija ei voi aavistaa nurkan takana odottavaa outoa pyörätietä

Autoilijalla ei ole mahdollisuutta liikennemerkeistä tai mistään muusta opasteesta saada tietoonsa, että nurkan takana odottaa erikoinen pyörätiejärjestely. Samalla pyöräilijä saapuu samaan risteykseen Valtakadulla kohti itää, pitkin sulkuviivapyörätietä. Poks, tilanne on tämä:

Autoilija kohtaa pyöräilijän, kumpi on lain mukaan väärässä paikassa?

Autoilija siis kääntyy oikealle, ryhmittyy tien oikeaan reunaan aivan kuten autokoulussa opetettiin ja päätyy suoraan sulkuviivapyörätielle. Pyöräilijä tulee tilanteeseen hänelle osoitetussa paikassa. Kumpi väistää, kumpi on lain mukaan tehnyt virheen? Minä en tiedä. Mutta sen tiedän, että sopivien olosuhteiden ja huonon tuurin vallitessa pyöräilijää sattuu.

Ja jotta autoilijalla ei olisi vielä sulkuviivapyörätien päälle jouduttuaankaan mahdollisuutta saada tietoonsa mistä on kysymys, on ajoratamaalauksien annettu kulua tunnistamattomiksi:

Tästäkö autoilijan pitäisi päätellä olevansa pyörätiellä? Entäs talvella?

Nyt nastarengaskauden jo alettua on itseasiassa kuvassa näkyvä valkoinen viivakin kulunut todella paljon huonommin näkyväksi kuin mitä kuva antaa ymmärtää.


Soppa alkaa muuttua soosiksi kun lisätään vielä mausteeksi talvi ja lumipeite. Sulkuviivakin katoaa lumen ja loskan alle. Missä silloin on pyöräilijän paikka, juridisesti? Etelä-Saimaassa ehdotettiin pyörätien merkitsemistä sepelin avulla. Miten mahtaa käräjäoikeus tulkita tilannetta kun ainoastaan sepelillä merkityllä "pyörätiellä" kolisee ja vammautunut pyöräilijä koittaa saada oikeutta itselleen?


Se sulkuviivapyörätiestä, luulen että pointti tuli ilmaistua. Valtakadulla on monta muutakin epäkohtaa. Erittäin tyypillistä on autojen pysäköinti kaikkialle: pyörätielle, jalkakäytävälle, ajoradalle ja pyörätielle samanaikaisesti. Tämä on toki universaali ilmiö, autoja pysäköidään väärin kaikkialla missä on autoja. Ja autoja on kaikkialla. Mutta koska Valtakadun osittain lämmitetty pyörätie on koko keskustan läpi menevä ja kaupungin itäiset ja läntiset kaupunginosat yhdistävä kevyen liikenteen pääväylä (linkki kevyen liikenteen opastus-dokumenttiin), toivoisi jatkuvaan väärinpysäköintiin puututtavan vaikka ronskilla valvonnalla.

Tässä pari tuikitavallista esimerkkiä:

Lappeenrannan halkaisevan kevyen liikenteen valtaväylä leffateatterin kohdalla. Tukossa.

Pyöräilijän Valtaväylä kulkee sinisen nuolen suuntaisesti. Pyöräilijän laillinen vaihtoehto tälläisessä tilanteessa lienee siirtyä taluttamaan pyörää jalkakäytävälle tai uhrata oma turvallisuus ja polkea autoliikennevirtaa vastaan ajoradalla. Tilanteessa tietysti pyöräilijän hermoja koettelee kysymys siitä, miksi väärin pysäköijillä on mahdollisuus ilman minkään sortin realistista sakon uhkaa pakottaa pyöräilijälle hidastus taluttamalla, lain vastainen kulku jalkakäytävällä ajaen tai turvallisen ajolinjan menetys.

Tässä pyöräilijä valitsee lainsuojattomana ajamisen jalkakäytävällä. Toinen vaihtoehto olisi ollut pysähtyä odottamaan henkilöauton menevän ohi ja siirtyä sitten autoliikenteen sekaan rosoiselle ajoradalle.

Ja jos autojen väärinpysäköinti on ongelma, koskee sama myös polkupyöriä. Totta tosiaan, Valtakadun, toistetaan vielä, Lappeenrannan keskustan halkaisevan kevyenliikenteen pääväylän, varrelle on istutettu pyörätelineitä, jotka mahdollistavat polkupyörien pysäköinnin suoraan väylälle. Karrikoiden jotakuinkin sama, kuin keskellä kutostietä olisi parkkipaikka ja mahdollisuus jättää autot puoliksi ajoradalle.

Fillarit tulppana.

Noniin. Loppusanat. Huono suunnittelu ja sen myötä huono ja monessa kohdassa lain vastainen toteutus Valtakadun pyörätiellä aiheuttavat

1. Vaaratilanteita
2. Onnettomuustilanteissa ennalta arvaamattomia juridisia tulkintoja
3. Väärinkäsityksiä, konflikteja ja pahaa mieltä autoilijoiden, pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden välillä.

Laittakaa tämän väylän järjestelyt kuntoon ja lain mukaisiksi, kiitos!

Väärä merkki, laiton toteutus.

Lappeenranta vastaan Kouvola

Kouvolan matkakeskuksen nykyaikaiset pyörätelineet

Pyöräily on näppärä keino rautatieaseman ja kodin tai työpaikan välillä kulkemiseen erityisesti silloin, kun mukana ei tarvitse kuljettaa suurta määrää matkatavaroita. Sekä Lappeenrannassa että Kouvolassa rautatieasemalta löytyy myös bussipalvelut, ja asemat onkin nimetty matkakeskuksiksi. Polkupyörien pysäköinnissä Lappeenrannan ja Kouvolan matkakeskukset ovat kuin eri planeetoilta: Lappeenranta tarjoaa pienen asfalttikentän, jolla on rikkinäisiä pyörätelineitä liian tiheässä ja nekin täynnä hylättyjä romupyöriä. Kouvolan matkakeskusta komistaa pitkä rivi maahan ankkuroituja nykyaikaisia pyörätelineitä, jollaiseen pyörän voi lukita tukevasti rungostaan.

Lappeenrannan matkakeskuksen pyörätelineet ovat surkeat

Liikenteenjakaja pyörätiellä

Voiko pyörätiellä, tai tässä tapauksessa yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä olla liikenteenjakaja? Kyllä voi. Esimerkkitapaus löytyy Lappeenrannan Kauppakadulta, missä ravintolan edustalle on rakennettu terassi ja tehty ravintolan ovikatoksen tukijaloista liikenteenjakaja. Tämä, kuten moni muukaan oivallus Lappeenrannan liikennesuunnittelussa ei toimi kovin hyvin.

Vihdoinkin uutta pintaa, osa 2

Pyöräteiden päällystystyöt jatkuvat Skinnarilassa: Korpisuonkadulta Puistomäenkadun kääntöpaikan kautta Pukinmäenkadulle johtava reitti oli saanut pintaansa uuden asfaltin. Reitti oli aiemmin sorapintainen.

Vihdoinkin uutta pintaa

Skinnarilassa Orkoniitynkadun ja Kaartinkadun välillä kulkeva, Skinnarilankadun alittava kevyen liikenteen raitti oli heikossa kunnossa jo ennen Skinnarilan hulevesikosteikon rakentamista. Hulevesikosteikon rakennustöiden kuorma-autoliikenne kulki raitin kautta ja möyhensi sen entistä huonompaan kuntoon. Asiaan on vihdoin saatu korjaus, kun tänään 28.8.2012 väylälle vedettiin uutta asfalttia.

Asfalttityöt meneillään

Raitin kuntoa ennen korjausta.

Pyörätie suljettu

Kauppakadun remontti etenee. Pyöräilijää ei ole unohdettu: Työmaan eteläpäätyä koristaa kilpi, joka kertoo pyörätien olevan suljettu ja kehottaa käyttämään "muita reittejä".

Paikalla ei ole koskaan ollut pyörätietä tai yhdistettyä kevyen liikenteen väylää. Mitä "muita reittejä" pyöräilijän pitäisi käyttää? Ilmeisesti tuota betonilaatoitettua jalkakäytävää, sillä muitakaan vaihtoehtoja ei anneta.

Helsingintie YLE Etelä-Karjalan uutisissa

YLE Etelä-Karjala uutisoi Helsingintien katusuunnitelman saamaa kritiikkiä. YLE kirjoittaa:

Helsingintien vartta kulkeva kevyenliikenteen väylä on yksi Lappeenrannnan käytetyimmistä väylistä. Tietä pitkin kulkee runsaasti opiskelijoita, koululaisia ja työmatkapyöräilijöitä Sammonlahden ja kaupungin väliä.

Torikatu avattiin liikenteelle - vaiko sittenkään?

Lappeenrannan kaupunki uutisoi  seuraavaa:

(4.6.2012) Lappeenrannan Torikatu avautui kesäkuun alussa taas liikenteelle. Torikatu oli toukokuun ajan suljettuna perusparannustöiden takia.
Lappeenrannassa Taipalsaarentien kautta pääsee jälleen esteittä Linnoitukseen ja Torikatua pitkin satamaan. Kauppakadun puolella rakennustyöt puolestaan jatkuvat vielä elokuulle asti.

Esteittä? Ehei. Torikadun pohjoiselle pyörätielle on varastoitu lavakaupalla betonikiviä eikä liikenne-estettä ole merkitty asianmukaisesti:

 Betonikivien varasto Torikadulla

Edit 7.6.2012: Kaupungille tehdyn huomautuksen jälkeen lavoja siirreltiin muttei edelleenkään merkitty tieliikennelain ja kaupungin omien ohjeiden edellyttämällä tavalla:

Betonikivien varasto Torikadulla 7.6.2012

Työmaan vieressä Kristiinankadun parkkipaikoilla on hyvää varastotilaa vapaana

Helsingintie vasaran alla

Lappeenrannan kaupunki on 23.5.2012 asettanut nähtäville Helsingintien katusuunnitelman välillä Kuusimäenkatu - Merenlahdentie. Suunnitelma on nähtävänä kaupungin kotisivuilla.

Katusuunnitelma on Helsingintietä kulkevalle pyöräilijälle suuri pettymys. Se ei korjaa vaarallisia risteyksiä vaan pyrkii siirtämään Helsingintien pohjoispuoleisen pyöräliikenteen asuntokaduille pois Helsingintien varresta.

Sammonrinteen liittymä

Esimerkki suunnitelman surkeudesta on helppoa poimia vaikkapa Sammonrinteen, Rantaniitynkadun ja Metsämäenkadun risteyksestä. Helsingintien pohjoinen pyörätie, nk. laaturaitti kulkisi mutkitellen asuntokatujen risteysalueilla. Suunnittelijoiden käsitys laadukkaasta pyöräilyn pääreitistä on todella kummallinen.

Katusuunnitelmasta on laadittu muistutus.

Maalari maalasi katua

Vuoden 2010 kesäkuussa tuli voimaan asetus, joka määrää merkitsemään pyörätien jatkeet kahdella valkoisella katkoviivalla. Aiemmin pyörätien jatkeet merkittiin yleisesti maalaamalla paikalle tavallinen suojatie, ja jatkeen olemassaolo piti päätellä esimerkiksi liikennemerkeistä.

Monet kaupungit ovat alkaneet maalata uuden asetuksen mukaisia pyörätien jatkeita varsin aktiivisesti. Lappeenrannan käytäntö on surullisen kirjava: yhä edelleen osa pyörätien jatkeista maalataan tavallisiksi suojateiksi, jollaista pitkin ei saa pyöräillä kun vuosi 2017 alkaa.

Väärin maalattu pyörätien jatke Skinnarilankadun ja Kaartinkadun risteyksessä

Kuvan maalausvirhe johtuu kaupungilta saadun tiedon mukaan maalausurakan tilauksessa tehdystä virheestä.

Tekninen lautakunta jarruttaa liikenneturvallisuuden parannuksia

Lappeenrannan tekninen lautakunta käsitteli kokouksessaan 2.5.2012  liikenneturvallisuussuunnitelman ja hidastepisteytyksen mukaisia liikenneympäristön kehittämiskohteita.  Kohteet oli jaettu kahteen pääryhmään: liikennemerkkimuutokset ja rakenteelliset parannukset.

 Liikennemerkkimuutoksista merkittävin on nopeusrajoitusten tarkistus ja "sallittu mopoille" -lisäkilpien poisto useilta kevyen liikenteen väyliltä.
Rakenteelliset muutokset vesittyivät teknisen lautakunnan käsittelyssä: Kaikki yliopiston läheisyyteen kaavaillut kevyen liikenteen turvallisuutta lisäävät muutokset poistettiin listalta yliopiston palkkalistoilla olevan Sami Jokelaisen tekemän esityksen pohjalta. On syytä muistaa, että Lappeenrannan teknillinen yliopisto ajaa näyttävästi Green Campus -hanketta, jossa halutaan rakentaa kestävää maailmaa ja mm. lainataan yliopiston mainoksilla varustettuja sähköavusteisia polkupyöriä. Ehkäpä sähköavusteiset polkupyörät eivät tarvitse turvallisempia pyöräilyreittejä? 

Tekninen lautakunta kuitenkin unohti itse hyväksyneensä maankäyttösopimuksen, jonka kaupunginhallitus myöhemmin vahvisti. Sopimus lausuu:

Lappeenrannan Seudun Opiskelija-asuntosäätiö maksaa kaupungille uuden asemakaavan perusteella vuokraamansa tontin 64-81-4 arvonnoususta 40 % osuuden eli 39.502 €. Kaupunki käyttää korvauksen alueen yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin: Skinnarilankadun ja Teknologiapuistonkadun liittymän parantamiseen sekä kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseen.

Lisäkilpi 863

Toisaalta kaikki liikennemerkkimuutokset hyväksyttiin sellaisinaan. Mainitut rakenteellisten uudistusten listalta poistetut Skinnarilankadun risteykset saavat siis ainakin uusia liikennemerkkejä. Laserkadun risteykseen tulee STOP-merkki ja kaikkiin risteyksiin lisäkilpi, joka varoittaa kaksisuuntaisesta pyöräliikenteestä.


 

Kuusimäenkadun esterata, osa 3

Kuusimäenkatu 5:n liikenteenohjaussuunnitelma

Kuusimäenkadun käyttöön "rakennusaikaista kuormien purkamista ja säilytystä varten" on myönnetty lupa aikavälille 16.4. - 9.7.2012. Katutilan vuokra tällä aikavälillä on 508€. Luvan liitteeksi on laadittu liikenteenohjaussuunnitelma, jota työn tekijän tulee noudattaa.

Kuten oheisesta kuvasta näkyy, liikenteenohjaussuunnitelmien tekoon ei liikoja panosteta. Liikennemerkkien sijoittelu on epämääräistä ja liikennemerkit väärin valittu. Suunnitelmaan kirjattu merkintä 1,5m vapaasta kulkuleveydestä täyttyi vasta kaupungin tekniselle toimelle tehdyn muistutuksen jälkeen.

Kuusimäenkadun esterata, osa 2

 Kuusimäenkadun työmaa-aluetta oli rajattu aidoin ja lippusiimoin keskiviikkona 18.4.2012. Lisäksi alueelle on asetettu kaksi "moottoriajoneuvolla ajo kielletty"-liikennemerkkiä, joista toisessa on lisäkilpi "tontille ajo sallittu". Kyseisellä liikennemerkillä ei ole juuri mitään vaikutusta, sillä pyöräilyä se ei kiellä eikä kevyen liikenteen väylällä muutenkaan saa ajaa moottoriajoneuvolla.

 Kevyen liikenteen väylä on kaventunut olemattomiin. Kaksi pyöräilijää ei enää mahdu kohtaamaan ajaen ellei toinen väistä mutaiselle nurmikolle.

 Varsinainen ongelmapaikka on Tammitien risteyksen tuntumassa. Keskelle kevyen liikenteen väylää asetettu liikennemerkki ei juuri näy lännestä saapuvalle pyöräilijälle. Törmäyksen vaara on ilmeinen.

Tammitien risteys idästä päin kuvattuna.

Kuusimäenkadun esterata

Lappeenrannan länsiosan ja keskustan välillä kulkee  maakuntakaavaan merkitty kevyen liikenteen laaturaitti. Laaturaitti on merkitty Helsingintien varteen, mutta kaupungin viimeaikaiset toimet Kuusimäenkadun uuden kevyen liikenteen väylän rakentamisessa ja aikaisemmat suunnitelmat Kuusimäenkadun raitin parantamisesta osoittavat, että kevyen liikenteen halutaan siirtyvän Helsingintieltä Kuusimäenkadulle.

Nyt Kuusimäenkatu 5:n kohdalle on rakennettu jännittävä esterata pyöräilijöille. Este koostuu kattotuoleista. Varastoalue on asemakaavassa kevyen liikenteen raitiksi merkittyä aluetta. Luonnollisesti estettä ei ole merkitty mitenkään. Esteen luvallisuuden selvittely on parhaillaan käynnissä.

Penkan yli suojatielle

Lumikasat estävät pääsyn suojatielle

Tällä kertaa talvikunnossapito epäonnistuu Taipalsaarentiellä Kasarmikadun risteyksessä. Ilmeisesti maanantaina 30.1.2012 aurattu penkka tukkii pääsyn suojatielle edelleen torstaina 2.2.2012. Jälleen kerran sama materiaali on toimitettu myös tiemestarille, katsotaan mitä tapahtuu.

Lähikuva lumikasasta

Valtakadun lumensulattamo

Polanteenpaloja pyörätiellä

Valtakadun pyörätie on mitä parhain paikka lumen varastointiin, siinähän on kätevä lämmitys joka sulattaa lumet automaattisesti, vai mitä? Näin taisi ajatella urakoitsija, joka aurasi lumivallin pyörätielle 27-28.1.2012. Valli on edelleen paikallaan 30.1.2012, kuten oheisesta kuvasta näkyy. Video on puolestaan kuvattu lauantaina 28.1.2012, jolloin pyörätiellä saattoi kyllä ajaa -- kunhan kalusto ja pyöräilijän taidot sopivat maastoajoon. Tilanteesta on ilmoitettu tiemestarille ja teknisen toimen tuotantojohtajalle.

Liikenneseminaari

Lappeenrannassa järjestettiin perjantaina 27.1.2012 liikenneseminaari. Seminaari käsitteli sekä kevyttä liikennettä että joukkoliikennettä. Pyöräilyn kannalta seminaarin kiinnostavin aihe oli Kalle Vaismaan (Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen teknillinen yliopisto) esitys  Euroopan parhaista pyörätiekäytännöistä sekä aiheeseen liittyvä Suomi-raportti, joka kertoi miten pyöräily huomioidaan Lappeenrannassa verrattuna eräisiin muihin kotimaisiin paikkakuntiin.

Vaismaan johtopäätös oli esittää Lappeenrannan kehittämistä kävelykaupunkina. Tätä voi pitää pyöräilyn kannalta jonkinlaisena pettymyksenä. Vaismaa toi esille myös ihailunsa Valtakadun "shared space" -toteutusta kohtaan ja toivoi Lappeenrantaan lisää Valtakatuja.


        
                                                     

                                                                                       
                                                                               
                                                                                   

Viimeinkin lunta

Uusi vuosi alkaa pyöräilyn kannalta ongelmallisesti. Talvi yllätti talvikunnossapidon jälleen kerran, ja pyöräteitä käytetään yleisesti lumen varastointiin. Hankalin tilanne löytyy jälleen kerran Marssitieltä, jonka pyörätien olisi tarkoitus korvata Helsingintieltä turhan lisäkaistan alta purettu pohjoinen pyörätie.

Marssitiellä Laroxin mutkassa

Nk. Laroxin mutkassa vapaata aurattua tilaa oli tänään alle metrin leveydeltä. Pyöräile siinä sitten, jos väylällä on muitakin kulkijoita? Ongelmasta on raportoitu tiemestarille ja kaupungin teknisen toimen tuotantojohtajalle.