Vuoden pyöräilykunta 2015, osa 2

Lappeenrannan baana sijaitsee Saimaan jäällä. Ei talvikunnossapitoa.

Lappeenranta on nyt siis vuoden 2015 pyöräilykunta. Mitä se tarkoittaa ja miten asiaan pitäisi suhtautua?

Aiemmassa blogikirjoituksessa viime keväältä pohdittiin vuoden pyöräilykunta- tittelin taustoja.

Suhtaudun titteliin lupauksena johon kaupunki hakemuksen tehdessään sitoutui. Lupauksena siitä, että hyvin alkanut pyöräilyolosuhteiden kehittäminen Lappeenrannassa jatkuu. Yhteistyö virkamiesten,  pyöräilijöiden ja seurojen kanssa syvenee entisestään ja tekemiseen sijoitetaan enemmän resursseja. Lupauksena siitä että monen jo hyvällä tolalla olevan kokonaisuuden  rinnalla otetaan todesta ne vaikeammat kokonaisuudet jotka vielä ovat retuperällä. 

Hyvällä tolalla kiistatta on se vuorovaikutus joka virkamiesten ja pyörälijöiden välille on luotu. Myös talvikunnossapito sekä pääväylien tunnistaminen ja parantaminen ovat hyvässä jamassa. Seuraavana konkreettista tekemistä pitää saada aikaan ainakin seuraavissa asioissa: Liikenneviraston ohje pyöräilyväylien suunnittelusta täytyy jalkauttaa katusuunnitteluun, tietöiden yhteydessä täytyy  urakoitsijoilta vaatia automaattisesti asialliset varareitit pyöräteille ja laiton pysäköinti pyöräteillä täytyy aktiivisin toimin saada kuriin.

Titteli velvoittakoon myös pyöräilijöitä! Tekstaripalstalla ja netissä on turha mussuttaa. Palaute on annettava rakentavana niille ketkä asioista vastaavat. Pyöräilijöiden ääni kuuluu vain jos he itse sitä käyttävät. Ja mitä runsaampaa, asiallisempaa ja asiantuntevampaa tuo äänenkäyttö on, sitä enemmän se asioihin vaikuttaa.

Ei Lappeenranta koskaan pyöräilyn suhteen valmiiksi tule mutta porukalla siitä tehdään parempi. Tämä titteli toimikoon kannustimena ja lupauksena.

Matti Pesu

Pyöräilykunta 2015!

Näin siinä siis kävi. Lappeenranta on vuoden pyöräilykunta. 

Bloggaajien synapsit hyrrää, palaamme pian asiaan.

Kielletään pyöräily

Lappeenranta on jo pitkään kärsinyt väärin tehdyistä, jopa vaarallisista katutöiden aikaisista pyörätiejärjestelyistä. Liian usein pyöräily on unohdettu kokonaan tai tehty muuten vaan mahdottomaksi.

Helmikuun 2015 alussa vesijohto alkoi vuotaa Tyysterniementie 11:n kohdalla, kuten Lappeenrannan Energian 5.2. päivätty tiedote kertoo.

Keskiviikkona 11.2.2015 tiedustelin kaupungin katuisännöitsijältä ja tiemestarilta Tyysterniementie 11:n puutteellisissa liikennejärjestelyistä. Tyysterniemenkatu 11:n edustalla kulkee pohjoisiin kaupunginosiin johtava pyöräilyn pääreitti. Pyysin erottamaan pyörätien ajoradasta aidalla koko työmaan matkalta kuten Lappeenrannan katujen ja puistojen käytön ohjeet ja ehdot vaativat, ja tiedustelin, kenen työmaasta on kyse. Lisäksi vaadin laittamaan monttujen aitaukset kuntoon, sillä ohut puomi ei edes Lappeenrannan omien ohjeiden mukaan riitä syvän montun suojaukseksi. Ajoradalla toinen ajosuunta oli merkitty väistämisvelvolliseksi, mutta tie ei kuitenkaan ollut olennaisesti kaventunut ja autojen nopeudet olivat ennallaan. Surkea tilanne käy ilmi alla olevista kuvista:

Heti seuraavana päivänä, 12.2. sain katuisännöitsijän vastauksen. Siinä kerrottiin ainoastaan, että kysymyksessä on Lappeenrannan verkonrakennuksen työmaa, itse liikennejärjestelyihin ei otettu kantaa.

Tänään, 13.2.2015, kuljin työmaan ohi ja totesin, että ongelma oli ratkaistu kieltämällä pyöräily liikennemerkeillä. Etelästä päin saapuvan pyöräilijän osalta on epäselvää, ulottuuko pyöräilykiellon vaikutus myös ajoradalle, mutta pohjoisesta tuleva pyöräilijä voi täysin laillisesti jatkaa matkaansa ajoradan oikeassa reunassa.

 

Lopuksi lainaan vielä kappaleen kaunista tekstiä Lappeenrannan www-sivuilta:

Lappeenrannassa on helppo pyöräillä, yhtenäistä pyöräilyverkostoa löytyy kaikkiaan 95 kilometriä. Pyöräreitit ovat nyt selkeällä kartalla, pyöräilytapahtumia riittää ja opasteet vievät eteenpäin. Lappeenranta tähtää vuoden 2015 pyöräilykaupungiksi. 

Pyörällätöihintalvellakin-päivä

Lappeenrannan talvellakin pyöräilevät henkilöt. Achtung!

Klikatkaa tästä ja liittykää tapahtumaan.

http://winterbiketoworkday.org/commit/

Lappeenrannan kohdalle halutaan tälle kartalle montamonta lumihiutaletta!

http://winterbiketoworkday.org/2015-participant-map/

Ps.
Kyseessähän ei ole sääkartta jolle ei välttämättä enää lisähiutaleita tarvita

Pss. Vaikka Himmi hyvin pyörätiet auraakin.

LOAS rakensi pyöränhuoltoasemia

Lappeenrannan opiskelija-asuntosäätiö LOAS on pystyttänyt Lappeenrantaan kaksi pyöränhuoltopistettä. Näissä kuvissa näkyvä huoltopiste on yliopistolle vievän pääreitin vieressä, joten käyttäjiä toivottavasti löytyy. Toinen huoltopiste sijaitsee Karankokadulla LOAS:n talon pihassa, hieman syrjässä pääreitiltä.

Huoltopisteen tärkein varuste tulee varmaankin olemaan pumppu, joka vaikuttaa varsin käyttökelpoiselta.

Huoltopisteiden idea ja toteutus on kokonaisuutena erittäin hyvä!

Pyöränhuoltopömpelin työkaluvalikoima on hämmästyttävän kattava. Mukana on tavallisen kuusiokolo- ja kiintovainten sekä ruuvimeisselien lisäksi jopa ketjutyökalu.

Huoltopisteeseen on teipattu käyttöohjeet.

Valtakadun pyörätie paremmaksi

Hyviä uutisia keskustan läpi pyörällä kulkeville! 

Valtakadun vaikea "pyörätietaideteos" on tällä viikolla saanut pariin kohtaan uutta pintaa ja maalia. Näkymä on nyt tämä kirkon kohdalla:

Hyvää ratkaisussa on leveä pyöräilijöille varattu tila, leveä sulkuviiva sekä asfalttipinnan reuna joka luo rakenteellisen rajan pyöräilijöille ja autoilijoille varatun tilan välille.

Asfaltin reuna muodostaa selkeän kynnyksen.

Edelleen jää myös parannettavaa: maalauksista puuttuvat fillarisymbolit, autot kääntyvät kirkkokadulta edelleen suoraan pyöräkaistalle ja kirkkokadun ylitys on edelleen melkoinen sotku pyörätien jatkeen ollessa aivan väärässä paikassa.

Ainakin allekirjoittaneelle on epäselvää, onko uusi Valtakadun ratkaisu pyörätie vai pyöräkaista. Liikenneturvan sivuilta lainattuna:

Väistämissäännöt ovat erilaiset pyöräkaistalla ja pyörätiellä ajettaessa. Pyöräkaistan ja pyörätien tunnistaminen on sen vuoksi tärkeää.
Tieliikennelain 2 §:ssä määritellään pyöräkaista polkupyörä- ja mopoliikenteelle tarkoitetuksi, tiemerkinnöin osoitetuksi ajoradan pituussuuntaiseksi osaksi. Pyöräkaistan ja muun ajoradan välissä ei saa olla rakenteellisia esteitä. Sillä ajettaessa noudatetaan ajoradan väistämissääntöjä, eli vain oikealta tulevaa väistetään.
Pyörätie puolestaan on polkupyöräliikenteelle tarkoitettu, liikennemerkillä osoitettu, ajoradasta rakenteellisesti erotettu tai erillinen tien osa taikka erillinen tie. Pyörätieltä ajoradalle tulevan on väistettävä sekä vasemmalta että oikealta tulevaa liikennettä.

Rakenteellinen erotus tavallaan on, mutta samalla pyöräliikenne kulkee samaa laitaa molempiin suuntiin ja liikennemerkki on vanhassa paikassa kanttikiven kohdalla osoittaen pyörätien reunan paikkaa. Se onko kyseessä pyöräkaista vai pyörätie, ratkaisee sen kumpi väistää kun satamasta Kirkkokatua tulee auto ja valtakatua lännestä pyöräilijä!

Autot kääntyvät edelleen suoraan pyöräkaistalle.

Pyöräilijän lakisääteinen reitti Kirkkokadun ylityksessä jättää paljon tulkinnan varaa.

Samanlainen rakenne on tehty myös lähelle liikenneympyrää, Technopoliksen edustalle. Siinä väliaikainen betoniporsailla erotettu pyörätie on korvattu uudella asfaltilla ja myös sinne kaivataan vielä fillarin kuvat ilmaisemaan, ettei alue ole parkkipaikka.

Technopoliksen edusta.

Näiden parannusten lisäksi amiksen kentän kohdalle Valtakadulle on laitettu uusi pinta joka ihanan sileästi peittää vanhan urautuneen pinnan. Tälle pätkälle, sairaala-alueen kohdalle, on kuitenkin ilmestynyt uusi liikennemerkki joka tekee osasta tätä lappeenrannan pyörätieverkon pääväylää jalkakäytävän! Mahtaako tämä olla kadunpitäjän tarkoitus?

Pyöräilyn pääväylällä ei saa ajaa pyörällä?

 

Kiitos kaupungille parannuksista pääväylillä! Viimeistelyllä näistä saadaan vielä paremmat.

Vuoden pyöräilykaupungiksiko?

Miten tämä Pyöräilykaupunki Lappeenranta projekti etenee. Missä on tehty ja mitä? M.H.

-Estarit 13.6.2014

Niin. Lappeenranta todellakin julisti valtakunnallisen pyöräilyviikon yhteydessä tavoittelevansa vuoden pyöräilykaupungin titteliä vuonna 2015. Mitä tämä tavoite tarkoittaa?

Vuoden pyöräilykunta on Pyöräilykuntien verkoston järjestämä valinta, jonka osaltaan auttaa verkostoa tavoitteissaan edistää pyöräilyä, erityisesti pyörän käyttämistä arjen matkoilla henkilöauton vaihtoehtona. Tavoitteena lienee haastaa kuntia ja kaupunkeja terveeseen kilpailuun pyöräilyedellytysten parantamisessa. Verkosto on laatinut joukon kriteerejä joihin perustuen valinta vuosittain tehdään. Nämä kriteerit ovat:

• Pyöräilyverkko: kattavuus ja laatu erityisesti keskustassa, pyöräilyväylien kunnossapito, pyöräilyolosuhteiden turvallisuus, autoliikenteen nopeusrajoitukset
• Muun pyöräilyinfran kehittyneisyys: pyöräpysäköinti, opastus ja viitoitus
• Markkinointi ja aktivointi: erilaiset kampanjat ja tapahtumat, koulujen mukanaolo, verkkosivut, esitteet, pyörätiekartat, yhteistyö järjestöjen ja seurojen kanssa, vuokra- tai kaupunkipyörät
• Sitoutuneisuus pyöräilyn edistämiseen: poliittiset päätökset, pyöräilyn edistämisohjelma, virkamiesten sitoutuneisuus, pitkäjänteinen työ, tulevaisuuden suunnitelmat
• Pyöräilymäärät verrattuna muihin kuntiin, seuranta ja laskenta, nouseva vai laskeva trendi

Tänä vuonna vuoden pyöräilykunnaksi valittiin Joensuu. Joensuun kohdalla arvostettiin varsinkin ympärivuotista pyöräilyä kaupungissa, päättäjien sitoutuneisuutta pyöräilyolosuhteiden kehittämiseen sekä rakentamisen edistyksellisiä pyöräilyä tukevia ratkaisuja. Viime vuonna titteli meni Tampereelle.

Onko Lappeenrannalla mahdollisuuksia ansaita tämä titteli? Kenties. Todettiinhan Tampereen valinnankin yhteydessä: 

"Tampere – kaupunki, jossa valkoisten pyörätien kokeiluviivojen vetämisestä keskustakadulle syntyi poliittinen konflikti, jonka ratkomiseen tarvittiin hallinto-oikeutta.

Tampere – kaupunki, jonka pääkadulla vihanpidon autoilijoiden ja jalankulkijoiden kesken ylittää vain konflikti jalankulkijoiden pyöräilijöiden välillä."

-Tamperelainen 8.3.2013

Oikeastaan Lappeenrannassa asiat ovat todella hyvin sillä Valtakadun pyörätiehässäkässä on pärjätty ilman oikeusasteita eikä kulkijoiden välinen vihanpitokaan ylitä kansallista keskiarvoa. Mutta hieman vakavammin tarkasteltuna, Lappeenrannan kaupungin virkamiehet ovat tehneet hyvää työtä avatessaan keskustelun pyöräilijöiden kanssa. Tämän keskustelun avulla on yhdessä määritelty kaupungin pyöräteiden pääväylät ja pohdittu verkoston parantamista monelta kantilta.

Paljon kuitenkin vielä voitaisiin tehdä. Kriteereistä poimittuja puutteita ovat ainakin kaupungin yhteistyö seurojen, järjestöjen ja koulujen kanssa, tulevaisuuden suunnitelmat, pyöräilyn edistämisohjelma, seuranta ja laskenta. Kriteerien ulkopuolelta pyöräilijä toivoo parannusta ainakin pyörätielle pysäköimisen kitkemiseen. Näille asioille on varmasti tarvetta ja toimia näidenkin tiimoilta jo ehkä on. Miten olisi läpinäkyvä suunnittelu tiedottamisen avulla? Viikoittainen palsta lehdessä? Eri virkamiesten lyhyitä tietoiskuja siitä mitä aiotaan ja suunnitellaan?

Kaupungin täytyy tittelin ansaitakseen vakuuttaa erinomaisuudellaan Pyöräilykuntien verkoston lisäksi myös omat asukkaansa.