sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Kielletään pyöräily, osa 3

Tällä kertaa Lappeenrannassa kielletään pyöräilyä pyöräilyn pääväylällä. Se on käytännössä helppoa: jätetään pyöräilyn sallivat kilvet (422, 423, 424 tai 425) laittamatta paikalleen ja saadaan näin aikaan jalkakäytävä.

Valtakadun liikenneympyrässä pyöräilyn pääväylä siirtyy ajoradalle.
Valtakadun ja Lappeenkadun välillä ei saa pyöräillä pyöräilyn pääväylällä. Valtakadun ja Oikokadun välillä pyöräily on sallittu vain toiseen suuntaan. Vallitsee siis tilanne missä valtakadun pyöräilyn pääväylältä ei pääse pyörällä etenemään  kuin taluttaen tai ajamalla lähes täyden ympyrän ajoradalla. Ajoradalla ajaminen voi sinänsä olla hyvä idea mutta tässä tapauksessa ajoradalla ajaessaan ei saa autoilijoilta sympatiaa pyöräteiden kulkiessa ympyrän laidalla.

Pyörätie- määräysmerkki puuttuu, sama homma toistuu kuvaajan selän takana.

Parikymmentä metriä ympyrästä länteen kohdataan seuraava ihmeellisyys. Pyörätien jatkeeksi maalattu suojatie päättyy jalkakäytävään (kuvassa punainen nuoli) ja samaa puolta jatkuva pyörätie katkeaa julkisivuremonttiin joka varaa koko pyörätien telinetavaran varastoksi (kuvassa oranssi nuoli). Pyöräilyn pääväylä siis siirtyy ajoradalle koska jalkakäytävällä ei saa ajaa ja telinetavaran seassa ei etene edes läskipyörällä.
Myös vanhan teatterin edessä Valtakadulla pyöräilijä väylä katkeaa.

Katutöiden aikaiset pyöräteiden väliaikaisjärjestelyt sekä työmaiden viimeistely eivät ole täälläpäin niitä parhaiten omaksuttuja asioita ja nyt on onnistuttu möhlimään samalla alueella monta kohtaa.
Pyöräilyn pääväylät ovat määrittelyn mukaan "selkeitä, ne koetaan jatkuvana ja reitti merkitään näkyvästi liikennemerkillä tai pyörätien jatkumisesta kertovalla opastemerkillä".

Määrittely ei kohtaa todellisuutta.

perjantai 27. maaliskuuta 2015

Kielletään pyöräily, osa 2


Jokin kesänkaltainen asia väistämättä lähestyy ja maantie kutsuu. Nostetaanpa Kielletään pyöräily-sarjaan kohta Mikkelistä, valtatieltä 13, niin tulee tasapuolisesti parjattua myös maantienpitäjää ainaisen kadunpitäjille valittamisen ohessa.

Tässä kohdassa, pyöräilijä on esim. Lappeenrannasta tai Kouvolasta tullessaan ajanut n. 100 kilometriä maantien reunaa. Perushomma: ei mukavin mahdollinen pyöräilykokemus mutta omien kokemusteni mukaisesti ihan turvallista ja sujuvaa matkantekoa. Mikkeli toivottavaa pyöräilijät tervetulleiksi, kuinkas muuten kuin kieltämällä pyöräilyn. Kielto jatkuu reilun kilometrin ja tienpitäjän (Pohjois-Savon Ely-keskus) mukaan kiellon peruste on turvallisuus. Kohdalle on rakennettu erillinen jalankulku- ja pyöräilyväylä jota ei sitten kuitenkaan vaivauduttu asfaltoimaan saati merkitsemään lain mukaisesti pyörätieksi. Käytännössä kevyellä rengastuksella varustetulle maantiepyöräilijälle annetaan vaihtoehdoiksi siirtyä taluttamaan murskepintaiselle "pyörätielle" tai jatkaa lainsuojattomana ajoradan reunaa pitkin.

Sitä en ymmärrä, miten valtatien rinnalle rakennettu soratie muuttaa valtatien reunassa pyöräilemisen yht'äkkiä niin vaaralliseksi että se pitää kieltää? Ymmärtääkö joku muu? Ely-keskuksen mukaan kieltoa ei ole syytä poistaa. Voisiko viranomaiselta vaatia johdonmukaista toimintaa ja yleistä pyöräilykieltoa valtateille, perusteena tietysti turvallisuus?

lauantai 7. maaliskuuta 2015

Vuoden pyöräilykunta 2015, osa 2

Lappeenrannan baana sijaitsee Saimaan jäällä. Ei talvikunnossapitoa.

Lappeenranta on nyt siis vuoden 2015 pyöräilykunta. Mitä se tarkoittaa ja miten asiaan pitäisi suhtautua?

Aiemmassa blogikirjoituksessa viime keväältä pohdittiin vuoden pyöräilykunta- tittelin taustoja.

Suhtaudun titteliin lupauksena johon kaupunki hakemuksen tehdessään sitoutui. Lupauksena siitä, että hyvin alkanut pyöräilyolosuhteiden kehittäminen Lappeenrannassa jatkuu. Yhteistyö virkamiesten,  pyöräilijöiden ja seurojen kanssa syvenee entisestään ja tekemiseen sijoitetaan enemmän resursseja. Lupauksena siitä että monen jo hyvällä tolalla olevan kokonaisuuden  rinnalla otetaan todesta ne vaikeammat kokonaisuudet jotka vielä ovat retuperällä. 

Hyvällä tolalla kiistatta on se vuorovaikutus joka virkamiesten ja pyörälijöiden välille on luotu. Myös talvikunnossapito sekä pääväylien tunnistaminen ja parantaminen ovat hyvässä jamassa. Seuraavana konkreettista tekemistä pitää saada aikaan ainakin seuraavissa asioissa: Liikenneviraston ohje pyöräilyväylien suunnittelusta täytyy jalkauttaa katusuunnitteluun, tietöiden yhteydessä täytyy  urakoitsijoilta vaatia automaattisesti asialliset varareitit pyöräteille ja laiton pysäköinti pyöräteillä täytyy aktiivisin toimin saada kuriin.
Titteli velvoittakoon myös pyöräilijöitä! Tekstaripalstalla ja netissä on turha mussuttaa. Palaute on annettava rakentavana niille ketkä asioista vastaavat. Pyöräilijöiden ääni kuuluu vain jos he itse sitä käyttävät. Ja mitä runsaampaa, asiallisempaa ja asiantuntevampaa tuo äänenkäyttö on, sitä enemmän se asioihin vaikuttaa.

Ei Lappeenranta koskaan pyöräilyn suhteen valmiiksi tule mutta porukalla siitä tehdään parempi. Tämä titteli toimikoon kannustimena ja lupauksena.

Matti Pesu

perjantai 13. helmikuuta 2015

Kielletään pyöräily



Lappeenranta on jo pitkään kärsinyt väärin tehdyistä, jopa vaarallisista katutöiden aikaisista pyörätiejärjestelyistä. Liian usein pyöräily on unohdettu kokonaan tai tehty muuten vaan mahdottomaksi.

Helmikuun 2015 alussa vesijohto alkoi vuotaa Tyysterniementie 11:n kohdalla, kuten Lappeenrannan Energian 5.2. päivätty tiedote kertoo.

Keskiviikkona 11.2.2015 tiedustelin kaupungin katuisännöitsijältä ja tiemestarilta Tyysterniementie 11:n puutteellisissa liikennejärjestelyistä. Tyysterniemenkatu 11:n edustalla kulkee pohjoisiin kaupunginosiin johtava pyöräilyn pääreitti. Pyysin erottamaan pyörätien ajoradasta aidalla koko työmaan matkalta kuten Lappeenrannan katujen ja puistojen käytön ohjeet ja ehdot vaativat, ja tiedustelin, kenen työmaasta on kyse. Lisäksi vaadin laittamaan monttujen aitaukset kuntoon, sillä ohut puomi ei edes Lappeenrannan omien ohjeiden mukaan riitä syvän montun suojaukseksi. Ajoradalla toinen ajosuunta oli merkitty väistämisvelvolliseksi, mutta tie ei kuitenkaan ollut olennaisesti kaventunut ja autojen nopeudet olivat ennallaan. Surkea tilanne käy ilmi alla olevista kuvista:








Heti seuraavana päivänä, 12.2. sain katuisännöitsijän vastauksen. Siinä kerrottiin ainoastaan, että kysymyksessä on Lappeenrannan verkonrakennuksen työmaa, itse liikennejärjestelyihin ei otettu kantaa.

Tänään, 13.2.2015, kuljin työmaan ohi ja totesin, että ongelma oli ratkaistu kieltämällä pyöräily liikennemerkeillä. Etelästä päin saapuvan pyöräilijän osalta on epäselvää, ulottuuko pyöräilykiellon vaikutus myös ajoradalle, mutta pohjoisesta tuleva pyöräilijä voi täysin laillisesti jatkaa matkaansa ajoradan oikeassa reunassa.


Lopuksi lainaan vielä kappaleen kaunista tekstiä Lappeenrannan www-sivuilta:

Lappeenrannassa on helppo pyöräillä, yhtenäistä pyöräilyverkostoa löytyy kaikkiaan 95 kilometriä. Pyöräreitit ovat nyt selkeällä kartalla, pyöräilytapahtumia riittää ja opasteet vievät eteenpäin. Lappeenranta tähtää vuoden 2015 pyöräilykaupungiksi. 

perjantai 6. helmikuuta 2015

Pyörällätöihintalvellakin-päivä

Lappeenrannan talvellakin pyöräilevät henkilöt. Achtung!

Klikatkaa tästä ja liittykää tapahtumaan.
http://winterbiketoworkday.org/commit/

Lappeenrannan kohdalle halutaan tälle kartalle montamonta lumihiutaletta!
http://winterbiketoworkday.org/2015-participant-map/

Ps.
Kyseessähän ei ole sääkartta jolle ei välttämättä enää lisähiutaleita tarvita
Pss. Vaikka Himmi hyvin pyörätiet auraakin.

lauantai 15. marraskuuta 2014

LOAS rakensi pyöränhuoltoasemia


Lappeenrannan opiskelija-asuntosäätiö LOAS on pystyttänyt Lappeenrantaan kaksi pyöränhuoltopistettä. Näissä kuvissa näkyvä huoltopiste on yliopistolle vievän pääreitin vieressä, joten käyttäjiä toivottavasti löytyy. Toinen huoltopiste sijaitsee Karankokadulla LOAS:n talon pihassa, hieman syrjässä pääreitiltä.

Huoltopisteen tärkein varuste tulee varmaankin olemaan pumppu, joka vaikuttaa varsin käyttökelpoiselta.

Huoltopisteiden idea ja toteutus on kokonaisuutena erittäin hyvä!
Pyöränhuoltopömpelin työkaluvalikoima on hämmästyttävän kattava. Mukana on tavallisen kuusiokolo- ja kiintovainten sekä ruuvimeisselien lisäksi jopa ketjutyökalu.

Huoltopisteeseen on teipattu käyttöohjeet.