Pyöräilytapahtumia Lappeenrannassa

Kevään ja kesän 2013 aikana Lappeenrannassa järjestetään monenlaisia pyöräilytapahtumia ja yhteislenkkejä. Tässä muutamia, täydennän listaa kun saan tietoa tapahtumista. Linkit tapahtumien omille sivuille otsikoissa.

Tapahtumien järjestäjistä:
Lappeenrannan pyöräilijät on kilpa- ja maantiepyöräilytoimintaan keskittyvä yhdistys.
Saimaan Latu -yhdistyksen toiminta-ajatuksena on hiihdon ja muun ensisijaisesti luonnossa tapahtuvan kunto- ja virkistysliikunnan ja retkeilyn yleistäminen kansan tavaksi.
SkiBikeTeam järjestää maastopyöräilytapahtumia ja -yhteislenkkejä.


Toistuvat tapahtumat:

Saimaan Ladun keskiviikkopyöräilyt

• Lähtö keskiviikkoisin klo 17 lentokentän päädystä
• Kausi 15.5-28.8.2013
• Tarkempi ohjelma linkin takana

Lappeenrannan pyöräilijöiden maantielenkit maanantaisin

• Lähtö maanantaisin lentokentän "voitelukopin" vierestä (Lavolankadun ja Lentäjäntien risteys) klo 18
• Vauhti mallia "ketään ei jätetä", välinesuositus maantiepyörä tai cyclokrossari maantiekumeilla.
• Kesto pari tuntia.
• Kausi 6.5. - syyskuu(?)
• Osallistuminen ei edellytä seuraan kuulumista

Lappeenrannan pyöräilijöiden tempoajo torstaisin

• 10 km maantiellä, täysillä.
• Muukonkankaalla (Muukonkankaantie 120), torstaisin klo 19
• Kausi 9.5. - syyskuu(?)
• Osallistuminen ei edellytä seuraan kuulumista

SkiBikeTeam maastolenkit tiistaisin ja torstaisin

• klo 18.00 Pizzeria Pikku-Puistolta (Sammonrinne 1). 
• Vauhti on yleensä reipas, mutta sovitetaan aina hitaimpien mukaan. 
• Pituus yleensä n. 2-3 h ja 20-40 km.

Kertaluontoiset tapahtumat:

Lappeenrannan pyöräilijöiden kevätpolkaisu 4.-5.5.

• Orilammelle reittiä Lappeenranta-Taipalsaari-Savitaipale-Tuohikotti- Vuohijärvi- Orilampi (matka n. 115 km)
• Osallistuminen ei edellytä seuraan kuulumista, hinta 65€

Saimaan Latu, kauden avaus 12.5

• Valtakunnallinen pyöräilykauden avaus sunnuntaina 12.5.2013. Imatran lapinkävijät ovat kutsuneet latulaiset pyöräilemään Lappeenrannasta Imatran kylpylään. 

Matti Rämö kirjastolla 13.5 

• Matti Rämö saapuu kirjaston vieraaksi ja esittelee kirjojaan, kertoo matkoistaan sekä näyttää valokuvia.

Suomi-Venäjä-seuran Lappeenranta-Viipuri pyöräily 17.-18.5. 

• Tämän ilmoittautuminen taitaa olla jo päättynyt.

Kyläpyöräily su 26.5 

• En ole aivan varma järjestäjästä, tietoa myös täällä: http://kylat.ekarjala.fi/vainikkala/ 
• Vapaavalintainen reitti alueen kyliin.
• Perinteisesti porkkanana on ollut arvonta ja palkintoja riittävän monta kylää kiertäneille

Lappeenrannan pyöräilijöiden Konnunsuon tempoajo 30km 13.6.

• 30 km, täysillä.
• Ei edellytä seuraan kuulumista

Kyläpyöräily su 11.8

• Tietoa myös täällä: http://kylat.ekarjala.fi/vainikkala/ 
• Vapaavalintainen reitti alueen kyliin.
• Perinteisesti porkkanana on ollut arvonta ja palkintoja riittävän monta kylää kiertäneille

Saimaa Latu, viikonloppupyöräily 16.-18.8

• Viikonloppupyöräily Karhulan Ladun maja on tukikohtana josta pyöräretkiä Kymijoen varsille.

 Saimaan Latu, kauden lopetus 1.9

• Pyöräilykesän päätös 1.9 Karhusjärven majalla. Lähtö klo 10.00 Vesitornin parkkipaikalta.

Valtakunnallinen Auton vapaapäivä 22.9 

• Euroopan Liikkujan viikon huipentaa Auton vapaapäivä, jolloin järjestetään aktiviteetteja ympäri Suomea. Tarkempia tietoja tulee linkin sivulle myöhemmin.
• Toivottavasti tästä saadaan jotain tapahtumia Lappeenrantaankin

 

Marssitie vaati uhrin

Marssitien onnettomuuspaikalle on tuotu kukkia ja kynttilä. Kuvassa oleva pyörä on kuvaajan eikä liity tapaukseen. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy liikennemerkki, joka on väärä (ajalta ennen katuremonttia) ja väärässä paikassa.

Marssitien yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä vaati ensimmäisen uhrinsa, kun maanantaina 22.4.2013 lenkkeilijään törmännyt pyöräilijä menehtyi vammoihinsa.Tapahtumapaikalla pyörätie on suora, leveydeltään yli 3m ja pinnaltaan tasainen. Näkyvyys on hyvä.

Tapauksesta ovat uutisoineet ainakin Etelä-Saimaa, Helsingin Sanomat ja Yle Etelä-Karjala.

Marssitien yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä on osa Etelä-Karjalan laaturaittia ja pyöräilyn pääreitti kaupungin keskustan ja läntisten kaupunginosien välillä. Leveä pyörätie kulki aiemmin Helsingintien laidassa (kuvassa näkyvän penkereen päällä), mutta se purettiin ajoradan levennyksen tieltä kesällä 2011.

Liikenneturva: "viisas pyöräilijä väistää"

Liikenneturvan järjestämä Avaimet Arkipyöräilyyn -tapahtuma keräsi sankan yleisön (ehkä noin 70 henkilöä) Kimpisen kampukselle. Ilahduttavasti melko monet olivat saapuneet tilaisuuteen pyörällä, vaikka vettä vihmoi taivaalta.

Liikenneturvan esityksessään käyttämä kuva.

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Anna-Maija Hinkkanen avasi tilaisuuden puheenvuorollaan, joka käsitteli Liikenneturvan visiota tieliikenteen kuolemantapausten ja vakavien loukkaantumisten vähentämisestä. Pyöräilyonnettomuuksista aiheutuvat kustannukset nostettiin näkyvästi esille. Pyöräilyn väistämissäännöt Hinkkanen tiivisti sanoihin "minun varmaan viisaana pyöräilijänä kannattaa väistää". Ei ihme, sillä risteyksissä pyöräily on melko monimutkaista, mutta kuitenkin opittavissa, kuten pyöräilijöiden vähentyneet liikennekuolemat pyöräilyn suosion samalla kasvaessa osoittavat.

Seuraavana lavalle nousi poliisi. Esitys alkoi nopealla tilastokatsauksella Etelä-Karjalan alueen tieliikenneonnettomuuksiin, mutta muuttui nopeasti keskusteluksi jonka aikana yleisö esitti lukuisia kysymyksiä. Kirjasin ylös mm. seuraavat huolenaiheet, poliisin vastaukset suluissa.

• onko tankojuoppous ongelma Lappeenrannassa? (Ei ole)
• ovatko pyörävarkaudet lisääntymään päin? (ei vastausta)
• voiko poliisi järjestää valoratsian syyspimeillä? (resursseja ei ole, mutta Liikenneturva on tempauksessaan jakanut 100kpl valoja syksyllä 2012)
• Miten poliisi osallistuu koulujen liikenneturvallisuustyöhön? (työ on jatkuvaa mutta vähiin käynyttä opetukseen osallistumista ja luokissa vierailua pyritään lisäämään) 
•  Pitääkö pyörässä olla monta lukkoa? (ei välttämättä, yksi näkyvä lukko riittää, rosvo valitsee helpomman kohteen)
• Onko Koulukadulla kauppakeskus Armadan kohdalla pyörätie? (ei ole, pyörätie kääntyy aidankulmalta pohjoiseen Yhdyskatua pitkin)
• Jos pyörätiellä on 20 senttiä lunta eikä siinä pysty ajamaan, saanko ajaa ajoradalla? Poliisipartio oli kehottanut pyöräilijää siirtymään takaisin pyörätielle joka oli ajokelvoton. (pyörätietä pitää aina käyttää, vaikka sitten taluttaen) Tämän poliisin vastauksen korjasin kommenttipuheenvuorossa, sillä käyttövelvoitetta ei ole jos pyörätie on ajokelvoton.
• Iäkäs rouva kertoi pyöräilleensä jalkakäytävällä, jonka tukki pysäköity auto. Autoilija kehotti rouvaa pyöräilemään ajoradalla, minne rouva siirtyikin. Seuraavissa liikennevaloissa toinen autoilija nousi autostaan ja neuvoi rouvaa siirtymään pyöräilemään jalkakäytävälle koska ajoradalla on niin vaarallista. Rouva kertoi autoilijalle, että hän on taitava ohjastaja eikä hänellä ole hätää. Mutta missä hänen tulisi pyöräillä? (Pyöräilijä voi käyttää tervettä järkeä valitessaan missä pyöräilee. Joskus pyöräilijän kannalta turvallisin vaihtoehto voi olla jalkakäytävä. Rouvalle poliisi ehdotti pilke silmäkulmassa sellaisen turvaliivin hankintaa, jonka selässä lukee "taitava ohjastaja")
• Miten tapahtuneista pyöräilijän onnettomuuksista pitäisi ilmoittaa jotta onnettomuudet päätyvät tilastoihin? (Lievät onnettomuudet, jotka eivät vaadi hälytystoimintana paikalle poliisia, pelastuslaitosta tai ambulanssia, voi ilmoittaa poliisin palvelupäivystykseen (Etelä-Karjalassa puh. 0718737000))

Illan viimeisen puheenvuoron käytti Liikenneturvan kouluttaja Kari Vaske. Hänen havainnollinen esityksensä kävi läpi erilaisia pyöräilijän ja autoilijan kohtaamistilanteita ja väistämissääntöjä. Esityksessä esiteltiin myös Lappeenrannan pyörätieverkon hankalia paikkoja ja kohtia joissa pyöräilijältä vaaditaan erityistä tarkkaavaisuutta. Esityksen aikana kysyttiin mm.:

Pyörätien jatke ylittää Marssitien.

• Milloin Lappeenrannassa muutetaan pyörätien jatkeiden katumaalaukset tieliikenneasetuksen mukaiseksi katkoviivamaalaukseksi? (vähitellen vuoden 2017 loppuun mennessä)  Kannattaa huomata, että vielä kesällä 2012 Lappeenrannassa maalattiin pyörätien jatkeita vanhalla suojatiemaalauksella.

• Esitettiin myös toive saada jatkossa vastaavia koulutustilaisuuksia joissa käsiteltäisiin pyöräilijöiden ohella laajemmin muiden kevyenliikenteenväylällä liikkuvien ryhmien kulkemista.

Tilaisuuden lopuksi Liikenneturva lahjoitti paikkaolijoiden välisen arvonnan voittajalle pyöräilykypärän. Bloggaajat kiittävät Liikenneturvaa hyvästä tilaisuudesta! Kaikkien tienkäyttäjien koulutus ja valistaminen ovat tärkeitä elementtejä tiellä kohti turvallista liikennejärjestelmää.

Avaimet arkipyöräilyyn - tilaisuus 17.4.2013 klo 18-20

Liikenneturvan Kouvolan aluetoimisto ja Lappeenrannan seudun  liikenneturvallisuusryhmä järjestävät Avaimet arkipyöräilyyn -tilaisuuden Kimpisen kampuksella (Pohjolankatu 23) keskiviikkona 17.4.2013 klo 18-20.
Asiasta kirjoittaa myös Etelä-Saimaa.

Liikenneturvan tiedote kertoo:

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille ns. tavallisille pyöräilijöille ja se on maksuton. Tilaisuuden tarkoituksena on tehdä tutuksi pyöräilyyn ja kävelyyn liittyviä perusasioita, jotta pyöräilijöiden ja kävelijöiden liikenneonnettomuuksilta voitaisiin välttyä.                                  
                                                                               
Tilaisuus on hyödyllinen myös auton kanssa liikkuville, sillä pyöräilijöiden ja kävelijöiden väistäminen risteyksissä ei ole kaikille autoilijoille tuttu juttu.                                                                        
                                                                               
Pyöräilykausi käynnistyy vilkkaana heti, kun ilmat vähän lämpenevät, joten nyt  on otollinen aika puhua pyöräilyturvallisuudesta!

Helsingintieltä puretaan pyörätie

Lappeenrannan tekninen lautakunta käsittelee kokouksessaan 6.3.2013 Helsingintien pohjoispuoleisen pyörätien purkamista Kuusimäenkadun risteyksen länsipuolisella osuudella, kuten oheisesta suunnitelmapiirroksesta ilmenee:

Suunnitelma ei esitä korjauksia vaaralliseen Kuusimäenkadun ylitykseen Marssitien risteyksessä. Myös pyörätien kaarresäteet purettavan osuuden länsipäässä jäävät korjaamatta. 5.3.2013 saadun lisätiedon mukaan kaarresäteitä korjataan pienillä pyöristyksillä pyörätien sisäkaarteisiin.

Aurauksesta hyvä arvosana! Ja mietintää talvikunnossapidosta yleisesti.

Luminen tervehdys!

Talvi on ollut tasaisesti luminen mutta menneen viikon torstaina tehtiin ensimmäinen kunnon stressitesti pyöräteiden auraamiselle koko yön kestäneen lumimyrskyn myllätessä. Kunnossapito selvitti tilanteen hienosti! Esitämme kaupungille kiitoksen hyvin hoidetusta pyöräteiden aurauksesta ja lumien poistosta. Talveen mittaan on ollut mukava nähdä, että pyöräteiden auraus sujuu säntillisesti ja teiden varsilta poistetaan säännöllisesti aurauksen myötä syntyneitä lumivuoria.

Hyvin aurattu ja penkat poistettu.

Talvikunnossapidossa on pyörätien käyttäjän näkökulmasta erotettavissa muutama tärkeä seikka:

• Yhtenäisten reittien tunnistaminen ja kunnossapidon hoitaminen aina koko reitti huomioiden
• Nopeasti ja luotettavasti tapahtuva auraus. Pyöräilijän täytyy voida luottaa aurauksen tapahtuneen ja pyöräteiden olevan siinä kunnossa kuin kunnossapitoluokitus ja muut määrittelyt lupaavat.
• Aurauksen oikea-aikaisuus. Tällä tarkoitetaan pyörätien auraamista vasta autotien auraamisen jälkeen niissä paikoissa, joissa autotien aurausjätteet lentävät pyörätielle. 
• Pyöräteitä kaventavien aurausvallien ja penkkojen poisto aurauksen jälkeen eli lumen pois ajo.
• Viimeistely: risteyksien, suojatiekohtien ja muiden vaikeasti aurattavien kohtien puhdistaminen

Yhtenäisten reittien huomioiminen talvikunnossapidossa on yhtä tärkeää kuin yhtenäisten reittien huomioiminen pyöräteitä rakennettaessa. Jotta pyöräily kaupungin eri osien välillä olisi mahdollista, täytyy väylien se mahdollistaa myös talvella. Yksi huonosti aurattu tai laiminlyöty pätkä muuten esimerkillisessä kunnossa olevan reitin keskellä voi helposti saada aikaan työmatkapyöräilijän matka-ajan tuplaantumisen mitä on vaikea hyväksyä arkiaamun kiireissä. Pyöräilijöille pitää pystyä viestimään mitkä nämä yhtenäisesti aurattavat reitit ovat, jotta he voivat ohjata oman kulkemisensa niille.

Nopea ja luotettava auraus sekä oikea-aikaisuus ovat sujuvan pyöräilyn kannalta tärkeitä toimenpiteitä. Oikea-aikaisuudessa epäonnistuminen pilaa pahimmillaan luotettavasti tapahtuneen pyörätien auraamisen joten näiden kahden asian huomioiminen yhdessä on kriittinen asia.

Epäonnistuminen oikea-aikaisuudessa.
Hetkeä aikaisemmin pyörätie oli hienosti aurattu.

Lumen pois ajo ja viimeistely eivät yleensä ole niin kiireellisiä tai kriittisiä asioita kuin auraaminen ja oikea-aikaisuus. Näiden säännöllinen ja suunniteltu tapahtuminen ovat kuitenkin tärkeitä heti kun auraamisesta  resursseja vapautuu. Leveät lumipenkat rajoittavat pahimmillaan eri tiellä liikkujien mahtumista väylille ja saavat aikaan tulppia ja vaaratilanteita mm. yhdessä väärinpysäköityjen autojen kanssa. Viimeistelyn unohtuminen taas vaarantaa liikkumista erityisesti risteysalueilla joissa huomion kohteita on muutenkin paljon ja joissa onnettomuudet useasti tapahtuvat.

Lumipenkat ja väärinpysäköity auto luovat yhdessä esteen.

Lappeerannan pyöräteiden kunnossapitoluokat sääntöineen on esitetty kevyen liikenteen raittien aurausohjelmassa. Punaiset pyörätiet kuuluvat kunnossapitoluokkaan 1, siniset luokkaan 2. Homman nimi on se, että

• 1-luokan eli punaisella merkityn pyörätien auraamisen pitää käynnistyä mahdollisimman pian sen jälkeen kun lunta on satanut väylälle vähintään 3 cm tai riittävän ajoissa ennen liikenteen huipputunteja
• 2-luokan eli sinisellä merkityn pyörätien auraamisen pitäisi käynnistyä päivän mittaan jossain vaiheessa kun lunta on satanut 5 cm, yleensä lumisateen loputtua. Pitkään jatkuvan lumisateen aikana sinisilläkin pyöräteillä täytyy pitää avoinna riittävän leveä kulkutie.

Jo nopealla lukemisella tulee mieleen asioita joiden avulla luokittelua ja sääntöjä voisi kehittää tehokkaammaksi. Säännöt sisältävät nykyisellään runsaasti tulkinnanvaraa ("mahdollisimman pian", "riittävän ajoissa", "päivän kuluessa", "riittävän leveä" jne.). Toivottavasti ainakin aurausurakkasopimuksissa laiminlyöntien sanktiointi on kytketty täsmällisempiin ilmauksiin. Luokitus itsessään on välttämätön asia, mutta luokkien 1 ja 2 sisältöä pitäisi arvioida kriittisesti. Punaisia, eli ykkösluokan pyöräteitä on kunnossapidon voimavaroihin nähden nykyluokittelun mukaan liikaa. Pääreitit pitäisi ensin määritellä ja sitten erotella ne nykyisestä 1-luokasta omaan super 1 -luokkaansa, jossa aurattaisiin kokonaisia reittejä eikä alueita kuten nykyään tehdään. Samalla jäljelle jäävien punaisten pyöräteiden luokitusta voisi harkiten pudottaa 2-luokkaan.

Huolellisella suunnittelulla tämä määrittelyjen optimointi voisi tuottaa paremmin pyöräilijöitä palvelevan talvikunnossapidon vähemmällä vaivalla & rahalla.

Matkakeskuksen pyöräparkki ja romupyörät (taas)

Jäi ajatustyö käyntiin kun kirjoittelin edellistä juttua Matkakeskuksen heitteillä olevasta pyöräparkista. Niinpä jatkan aiheesta.

Otetaan alkuun "tilannekuvan" päivitys. Maisema pyöräparkilla nyt helmikuun alussa on tämä:

Neitseellinen hanki kimaltelee sydäntalven pakkasessa ja ohikulkija voi lähes kuulla karhun tuhisevan talvipesässään jossain hangen alla. Urbaanista sijainnista muistuttaa vain vieressä pysäkillä rötköttävä bussi ja hangesta töröttävät ostoskärryt. Sama välinpitämättömyys vallitsee muillakin alueen pyörätelineillä:

Kaikki Matkakeskuksen pyörätelineet ovat kunnossapidon ulottumattomissa.

Huvittavaa tai surullista, mutta löysin saman pyöräparkin kuvan julkaisusta nimeltä Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma (Linkki suunnitelmaan).

Kuvan lähde: Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Copyright Reijo Helaakoski.

Suunnitelma päivittää Etelä-Karjalan liikennestrategian tähdäten aina vuoteen 2030. Strategiassa tunnistetaan kevytliikenne sekä kevyenliikenteen ja julkisen liikenteen yhtymäkohdat osana liikennejärjestelmää. Siitä tässä pyöräparkissakin on kysymys sen ollessa merkittävä vaihtosolmu pyöräilyn ja bussi- sekä junaliikenteen välillä. 

Kuten todettu jo aiemmassa kirjoituksessa, parkin kuntoon laittamiseksi tarvittaisiin välittömästi kaksi toimenpidettä: säännöllinen talvikunnossapito osana ympäröivien pysäköintialueiden kunnossapitoa sekä hylättyjen pyörien poistaminen alueelta. Kolmantena toimenpiteenä on lyttyyn ajettujen pyörätelineiden korvaaminen kunnollisilla telineillä jotka mahdollistavat pyörän asiallisen lukitsemisen telineeseen. Hylättyjen pyörien poistamiseen liittyvää valmiiksi seulottua tietoa löytyi pari vuotta sitten julkaistusta suunnitelmasta "Väliaikaiset toimenpiteet Pasilan rautatieaseman pyöräpysäköinnin parantamiseksi". Linkki suunnitelmaan. Suunnitelmassa kuvataan pyörien poistamiseen liittyvät lainkohdat ja todetaan yhteenvetona:

"Romupyörien osalta laki on selkeä: pyörät voi poistaa alueelta ilmoittamalla siitä seitsemän päivää
ennen poistamista. Sellaisten hylättyjen pyörien osalta, jotka vielä ovat ajokuntoisia ja eivät
siten täytä romuajoneuvon määritelmää tilanne on ongelmallisempi. Pyörät voi poistaa alueelta ja
siirtää varastoon, mutta tiedon saaminen omistajille on vaikeaa. Tässä kohdin on siis sovellettava
lain määräystä ilmoittaa ajoneuvojen siirrosta kuuluttamalla.
Euroopan monissa liityntäpyöräpysäköintipaikoissa on käytössä järjestelmä, jossa pitkään seisoneisiin
pyöriin kiinnitetään tarra. Kun pyörään on kertynyt tietty määrä tarroja (se on siis seissyt
pitkään) se kuljetetaan pois. Asiasta on ilmoitettu liityntäpysäköintipaikalla."

 Erittäin toivottavaa olisi, että näihin toimiin päästäisiin jo ennen vuotta 2030.

Esimerkki pyörien poistoilmoituksesta. Kuvan lähde: Väliaikaiset toimenpiteet Pasilan rautatieaseman pyöräpysäköinnin parantamiseksi, 2011.