#pyöräilytalvi

Nyt se alkaa, nimittäin #pyöräilytalvi! Lappeenrannassa järjestetään vilkas pyöräilytalven avajaisviikko, jonka ohella tietysti ihan vaan pyöräillään, kouluun, töihin, kylään ja muuten vaan.

Pyöräilyloikka?

Lappeenrannan pyöräilylle #pyöräilytalvi on iso polkaisu kohti pyöräilymyönteisempää tulevaisuutta, kai sitä voisi trendikkäästi loikaksikin kutsua. Projekti on aktivoinut pyöräilystä kiinnostuneita lappeenrantalaisia, jotka eivät ole aiemmin olleet mukana paikallisten pyöräilyolojen kehittämisessä. Mukaan pääsee edelleenkin ja jatkossa koska vaan, ilmoittautua voi icyclelpr:n www-sivuilta.

Pyöräliitto tekee vahvasti tuloaan Lappeenrantaan, mistä hyvänä esimerkkinä toimii hiljattain järjestetty koulutus arkipyöräilytapahtumien järjestämisestä, jossa olivat icyclelpr-aktiivien lisäksi mukana Saimaan Latu ry, Kyläpyöräily ja Viipurin pyöräily. 

Näillä eväillä on hyvä polkea kohti tulevaa talvea.

Virkamiespyöräily

Alikulkutunneleihin on maalattu hyviä keskiviivoja

Lappeenrannan kaupunki kutsui pyöräilynedistämistyöryhmän jäsenet yhteiselle pyöräretkelle, joka poljettiin keskiviikkona 29.7.2015. Idea retkeen lainattiin Helsingistä, jossa on järjestetty jo parikin pyöräretkeä paikallisen Rakennusviraston kanssa.

Retkelle lähdettiin kaupungintalon pihasta, ja heti ensimmäisenä kokeiltiin pyöräntalutusputkea. Matka suuntautui länteen kohti yliopistoa, josta palattiin Uus-Lavolan ja Rakuunamäen kautta Lappeenrannan linnoitukseen.

Retken tarkoituksena ei ollut pyörätieverkon katselmointi, mutta muutamassa paikassa pysähdyttiin ihastelemaan tai kummastelemaan pyöräteiden paikallisia erikoisuuksia. Keskustelua herättivät mm. uudet keskiviivamaalaukset, näkemäesteitä aiheuttava kasvillisuus ja väistämissäännöiltään hankalat tasa-arvoiset risteykset pyöräilyn pääreiteillä. Osaan ongelmapaikoista lupailtiin korjauksia jo retken aikana.

Kaupungininsinööri Pasi Leimi lisäämässä renkaisiin ilmaa.

Yliopiston tuntumassa pysähdyimme testaamaan vajaa vuosi sitten rakennettua LOAS:n pyöränhuoltopistettä. Käytimme huoltopisteessä vain pumppua, mutta muutkin työkalut näyttivät säilyneen erinomaisessa kunnossa.




Pyöräretken järjestyminen kertoo omalta osaltaan ilmapiirin muutoksesta Lappeenrannassa. Katutilaa kaupungin keskustassa on vähitellen alettu raivata autoilta ihmisten käyttöön ja kaupungin keskustaa ympäröivä pyörätieverkko on paremmassa kunnossa kuin koskaan. Lappeenranta on nyt vuoden pyöräilykaupunki, mutta muutaman vuoden kuluttua aidosti pyöräilevä kaupunki mikäli hyvin alkanut kehitys saa jatkoa. Hito hyvä, kuten täälläpäin on tapana sanoa!

Pumptrack Lauritsalaan

Lappeenrannan uutiset kertoi lauantaina 27.6 pumptrack-rataprojektista Lauritsalassa. Avaan tässä kirjoituksessa projektin taustoja ja radan ideaa.

Lappeenrannan uutiset 27.6.2015

Onko radalle tilausta?

Lapset ajelevat maastopyörillä, bmx-pyörillä ja temppupyörillä mutta harva lapsi saa hyvistä välineistä huolimatta kipinän pyöräilyharrastuksen aloittamiseen. Hienoilla fillareilla ajellaan sitten lähinnä koulumatkoja ja pahimmassa tapauksessa ei niitäkään. Pyörä ruostuu seinustalla ja matkat taittuvat autokyydillä. Ei hyvä. 

Innokkaimmat ja nokkelimmat rakentavat omat ratansa:

Mutta miten saada vähemmän innokkaita ajamaan koulumatkat pyörällä ja liikkumaan vapaa-ajallakin enemmän? Tämän projektin vastaus on: Pumptrackin avulla! Rakentamalla edullinen pyöräilyrata koulun lähelle saadaan kaiken ikäisille ja tasoisille lapsille pyöräilyyn innostava ja hauska lähiliikuntapaikka joka palvelee myös koululiikuntaa ja paikallisia urheiluseuroja.

Lasten liikuttaminen ja kannustaminen koulumatkapyöräilyyn ei ole vähäpätöinen asia. Liikkuva koulu-ohjelman mukaan 

"tuoreimpien tutkimusten mukaan aktiivinen liikkuminen vaikuttaa edullisesti lasten keskittymiskykyyn, oppimistuloksiin ja koulumenestykseen, puhumattakaan terveysvaikutuksista. Koulumatkaliikunnalla voidaan nähdä myös sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä."

Justride-hanke puolestaan perustelee lasten ja nuorten pyöräilyn edistämistä näin: 

"Pyöräily on erityisen sopiva tapa edistää lasten ja nuorten liikkumista, koska se on mielekäs ja hauska tapa liikkua. Viimeisimmän kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan pyöräily on lasten ja nuorten keskuudessa, ikäryhmässä 3-18-vuotiaat, toiseksi harrastetuin liikuntamuoto. Suomessa on kattava pyörätieverkosto sekä hieno jokamiehenoikeus luonnossa liikkumiseen myös pyörällä. Kuitenkin varsinaisia pyöräilyn harrastus- ja lähiliikuntapaikkoja on toistaiseksi hyvin satunnaisesti. Olennaista on tavoite luoda olosuhteita, jossa voi nauttia pyöräilyn riemusta aina potkupyöristä lähtien. Pyrkimyksenä on luoda olosuhteita osaksi kuntien lähiliikuntapaikkoja sekä koulujen läheisyyteen."

Mikä on pumptrack

Pump track on jatkuva, ovaalin, ympyrän, kahdeksikon tms. muotoinen rata jolla ajetaan polkupyörällä, polkematta. Pyörä saa liikevoimansa ajajan tekemästä ylös-alas-liikkeestä joka oikein tehtynä ja radan aaltoileviin pinnanmuotoihin sovitettuna kiidättää fillarin hyvään vauhtiin. Rata koostuu peräkkäisistä aaltoilevista rollereista eli töyssyistä ja kaarteisiin tehdyistä valleista.

Tikkakosken Luonetjärven koululla oleva pumptrack asettuu maastoon hillitysti mutta tarjoaa silti hupia pyöräilyä

Pump track voidaan rakentaa hyvin pienellekin maa-alueelle. Sitä voi käyttää kuka tahansa. Ja mikä tärkeintä, pump trackilla ajaminen on hauskaa ja samalla hyvää harjoitusta. Radalla harjoittelu kehittää motoriikan ja  tasapainotaitojen ohella myös tehokkaasti lihasvoimaa mistä on hyötyä muissa pyöräilylajeissa, moottoripyöräilyssä, hiihdossa, luistelussa, laskettelussa jne.

Pump trackilla pyöräily ei ole vaarallista. Pyöräily liikenteessä, pyöräteillä ja risteyksissä lienee riskialttiimpaa.

Pump track on:

• ennenkaikkea hauska ajaa
• kaiken tasoisille ja ikäisille polkupyöräilijöille
• hyvää kuntoilua
• Koulu/työmatkapyöräilyn ja pyöräilyharrastuksen hyvä välikappale
• loistavaa pyöräilyn ajotaitojen, ajotekniikan ja keskittymiskyvyn harjoittamista
• kannustava kaikille taidoista riippumatta
• helppo lähestyä ja kokeilla
• vain polkupyörällä, mutta lähes millä tahansa polkupyörällä ajettavissa

Pump track ei ole:

• vaarallinen tai extremeä
• vain osaavien bmx ajajien rata
• moottoripyörille tai mopoille
• skeittipuisto
• frisbeegolfpuisto

Lauritsalan urheilukeskus radan paikkana

Lauritsalan urheilukeskuksen tenniskentän viereinen pusikko on niin erinomainen paikka pyöräilyradalle, että oikeastaan pitäisi kysyä miksi siihen ei ole sitä jo aiemmin rakennettu.

Lauritsalan pumptrackin alue

 Sijainnin hyviä puolia:

• Valmiiksi liikuntaan tarkoitettu alue. Radasta ja sen käyttäjien riemun kiljahduksista ei aiheudu lisähäiriöitä läheiselle asutukselle. Radan käyttämisestä ei aiheudu melua, radalla kulkevat pyörät eivät kolise.
• Rata osana Lauritsalan urheilukeskusta tuo lisäarvoa, -mahdollisuuksia ja vetovoimaa urheilukeskukseen
• Koulun lähellä, aivan lasten päivittäisten reittien varrella
• Nykyisessä muodossaan joutomaata. Ainoastaan latupohja halkaisee alueen, mutta sen kohta jätetään koskemattomaksi jolloin latulinja pysyy muuttumattomana.
• Muodoiltaan sopiva paikka radan alustaksi
• Puusto on riittävän harvaa, puita ei tarvitse kaataa. 
• Vain 100 metrin päässä Lauritsalan koulusta ja päiväkodista ja siten lasten ja nuorten koulumatkan varrella ja käytettävissä myös koululiikuntaan.
• Maaperältään erittäin hyvin soveltuva alusta radalle.

Projekti etenee ja laadimme parhaillaan radan rakennesuunnittelmia. Tiedotusta, varojen hankintaa ja talkoovoimien keräämistä on tiedossa myöhemmin tämän kesän ja syksyn aikana. Tervetuloa mukaan tekemiseen! Tehdään tästä isolla porukalla esimerkki jota toistamalla Lappeenrantaan voidaan muuallekin tuottaa hyviä liikuntapaikkoja!

-Matti Pesu

Kielletään pyöräily, osa 3

Tällä kertaa Lappeenrannassa kielletään pyöräilyä pyöräilyn pääväylällä. Se on käytännössä helppoa: jätetään pyöräilyn sallivat kilvet (422, 423, 424 tai 425) laittamatta paikalleen ja saadaan näin aikaan jalkakäytävä.

Valtakadun liikenneympyrässä pyöräilyn pääväylä siirtyy ajoradalle.

Valtakadun ja Lappeenkadun välillä ei saa pyöräillä pyöräilyn pääväylällä. Valtakadun ja Oikokadun välillä pyöräily on sallittu vain toiseen suuntaan. Vallitsee siis tilanne missä valtakadun pyöräilyn pääväylältä ei pääse pyörällä etenemään  kuin taluttaen tai ajamalla lähes täyden ympyrän ajoradalla. Ajoradalla ajaminen voi sinänsä olla hyvä idea mutta tässä tapauksessa ajoradalla ajaessaan ei saa autoilijoilta sympatiaa pyöräteiden kulkiessa ympyrän laidalla.

Pyörätie- määräysmerkki puuttuu, sama homma toistuu kuvaajan selän takana.

Parikymmentä metriä ympyrästä länteen kohdataan seuraava ihmeellisyys. Pyörätien jatkeeksi maalattu suojatie päättyy jalkakäytävään (kuvassa punainen nuoli) ja samaa puolta jatkuva pyörätie katkeaa julkisivuremonttiin joka varaa koko pyörätien telinetavaran varastoksi (kuvassa oranssi nuoli). Pyöräilyn pääväylä siis siirtyy ajoradalle koska jalkakäytävällä ei saa ajaa ja telinetavaran seassa ei etene edes läskipyörällä.

Myös vanhan teatterin edessä Valtakadulla pyöräilijä väylä katkeaa.

Katutöiden aikaiset pyöräteiden väliaikaisjärjestelyt sekä työmaiden viimeistely eivät ole täälläpäin niitä parhaiten omaksuttuja asioita ja nyt on onnistuttu möhlimään samalla alueella monta kohtaa.
Pyöräilyn pääväylät ovat määrittelyn mukaan "selkeitä, ne koetaan jatkuvana ja reitti merkitään näkyvästi liikennemerkillä tai pyörätien jatkumisesta kertovalla opastemerkillä".

Määrittely ei kohtaa todellisuutta.

Kielletään pyöräily, osa 2

Jokin kesänkaltainen asia väistämättä lähestyy ja maantie kutsuu. Nostetaanpa Kielletään pyöräily-sarjaan kohta Mikkelistä, valtatieltä 13, niin tulee tasapuolisesti parjattua myös maantienpitäjää ainaisen kadunpitäjille valittamisen ohessa.

Tässä kohdassa, pyöräilijä on esim. Lappeenrannasta tai Kouvolasta tullessaan ajanut n. 100 kilometriä maantien reunaa. Perushomma: ei mukavin mahdollinen pyöräilykokemus mutta omien kokemusteni mukaisesti ihan turvallista ja sujuvaa matkantekoa. Mikkeli toivottavaa pyöräilijät tervetulleiksi, kuinkas muuten kuin kieltämällä pyöräilyn. Kielto jatkuu reilun kilometrin ja tienpitäjän (Pohjois-Savon Ely-keskus) mukaan kiellon peruste on turvallisuus. Kohdalle on rakennettu erillinen jalankulku- ja pyöräilyväylä jota ei sitten kuitenkaan vaivauduttu asfaltoimaan saati merkitsemään lain mukaisesti pyörätieksi. Käytännössä kevyellä rengastuksella varustetulle maantiepyöräilijälle annetaan vaihtoehdoiksi siirtyä taluttamaan murskepintaiselle "pyörätielle" tai jatkaa lainsuojattomana ajoradan reunaa pitkin.

Sitä en ymmärrä, miten valtatien rinnalle rakennettu soratie muuttaa valtatien reunassa pyöräilemisen yht'äkkiä niin vaaralliseksi että se pitää kieltää? Ymmärtääkö joku muu? Ely-keskuksen mukaan kieltoa ei ole syytä poistaa. Voisiko viranomaiselta vaatia johdonmukaista toimintaa ja yleistä pyöräilykieltoa valtateille, perusteena tietysti turvallisuus?

Vuoden pyöräilykunta 2015, osa 2

Lappeenrannan baana sijaitsee Saimaan jäällä. Ei talvikunnossapitoa.

Lappeenranta on nyt siis vuoden 2015 pyöräilykunta. Mitä se tarkoittaa ja miten asiaan pitäisi suhtautua?

Aiemmassa blogikirjoituksessa viime keväältä pohdittiin vuoden pyöräilykunta- tittelin taustoja.

Suhtaudun titteliin lupauksena johon kaupunki hakemuksen tehdessään sitoutui. Lupauksena siitä, että hyvin alkanut pyöräilyolosuhteiden kehittäminen Lappeenrannassa jatkuu. Yhteistyö virkamiesten,  pyöräilijöiden ja seurojen kanssa syvenee entisestään ja tekemiseen sijoitetaan enemmän resursseja. Lupauksena siitä että monen jo hyvällä tolalla olevan kokonaisuuden  rinnalla otetaan todesta ne vaikeammat kokonaisuudet jotka vielä ovat retuperällä. 

Hyvällä tolalla kiistatta on se vuorovaikutus joka virkamiesten ja pyörälijöiden välille on luotu. Myös talvikunnossapito sekä pääväylien tunnistaminen ja parantaminen ovat hyvässä jamassa. Seuraavana konkreettista tekemistä pitää saada aikaan ainakin seuraavissa asioissa: Liikenneviraston ohje pyöräilyväylien suunnittelusta täytyy jalkauttaa katusuunnitteluun, tietöiden yhteydessä täytyy  urakoitsijoilta vaatia automaattisesti asialliset varareitit pyöräteille ja laiton pysäköinti pyöräteillä täytyy aktiivisin toimin saada kuriin.

Titteli velvoittakoon myös pyöräilijöitä! Tekstaripalstalla ja netissä on turha mussuttaa. Palaute on annettava rakentavana niille ketkä asioista vastaavat. Pyöräilijöiden ääni kuuluu vain jos he itse sitä käyttävät. Ja mitä runsaampaa, asiallisempaa ja asiantuntevampaa tuo äänenkäyttö on, sitä enemmän se asioihin vaikuttaa.

Ei Lappeenranta koskaan pyöräilyn suhteen valmiiksi tule mutta porukalla siitä tehdään parempi. Tämä titteli toimikoon kannustimena ja lupauksena.

Matti Pesu

Pyöräilykunta 2015!

Näin siinä siis kävi. Lappeenranta on vuoden pyöräilykunta. 

Bloggaajien synapsit hyrrää, palaamme pian asiaan.

Kielletään pyöräily

Lappeenranta on jo pitkään kärsinyt väärin tehdyistä, jopa vaarallisista katutöiden aikaisista pyörätiejärjestelyistä. Liian usein pyöräily on unohdettu kokonaan tai tehty muuten vaan mahdottomaksi.

Helmikuun 2015 alussa vesijohto alkoi vuotaa Tyysterniementie 11:n kohdalla, kuten Lappeenrannan Energian 5.2. päivätty tiedote kertoo.

Keskiviikkona 11.2.2015 tiedustelin kaupungin katuisännöitsijältä ja tiemestarilta Tyysterniementie 11:n puutteellisissa liikennejärjestelyistä. Tyysterniemenkatu 11:n edustalla kulkee pohjoisiin kaupunginosiin johtava pyöräilyn pääreitti. Pyysin erottamaan pyörätien ajoradasta aidalla koko työmaan matkalta kuten Lappeenrannan katujen ja puistojen käytön ohjeet ja ehdot vaativat, ja tiedustelin, kenen työmaasta on kyse. Lisäksi vaadin laittamaan monttujen aitaukset kuntoon, sillä ohut puomi ei edes Lappeenrannan omien ohjeiden mukaan riitä syvän montun suojaukseksi. Ajoradalla toinen ajosuunta oli merkitty väistämisvelvolliseksi, mutta tie ei kuitenkaan ollut olennaisesti kaventunut ja autojen nopeudet olivat ennallaan. Surkea tilanne käy ilmi alla olevista kuvista:

Heti seuraavana päivänä, 12.2. sain katuisännöitsijän vastauksen. Siinä kerrottiin ainoastaan, että kysymyksessä on Lappeenrannan verkonrakennuksen työmaa, itse liikennejärjestelyihin ei otettu kantaa.

Tänään, 13.2.2015, kuljin työmaan ohi ja totesin, että ongelma oli ratkaistu kieltämällä pyöräily liikennemerkeillä. Etelästä päin saapuvan pyöräilijän osalta on epäselvää, ulottuuko pyöräilykiellon vaikutus myös ajoradalle, mutta pohjoisesta tuleva pyöräilijä voi täysin laillisesti jatkaa matkaansa ajoradan oikeassa reunassa.

 

Lopuksi lainaan vielä kappaleen kaunista tekstiä Lappeenrannan www-sivuilta:

Lappeenrannassa on helppo pyöräillä, yhtenäistä pyöräilyverkostoa löytyy kaikkiaan 95 kilometriä. Pyöräreitit ovat nyt selkeällä kartalla, pyöräilytapahtumia riittää ja opasteet vievät eteenpäin. Lappeenranta tähtää vuoden 2015 pyöräilykaupungiksi. 

Pyörällätöihintalvellakin-päivä

Lappeenrannan talvellakin pyöräilevät henkilöt. Achtung!

Klikatkaa tästä ja liittykää tapahtumaan.

http://winterbiketoworkday.org/commit/

Lappeenrannan kohdalle halutaan tälle kartalle montamonta lumihiutaletta!

http://winterbiketoworkday.org/2015-participant-map/

Ps.
Kyseessähän ei ole sääkartta jolle ei välttämättä enää lisähiutaleita tarvita

Pss. Vaikka Himmi hyvin pyörätiet auraakin.

LOAS rakensi pyöränhuoltoasemia

Lappeenrannan opiskelija-asuntosäätiö LOAS on pystyttänyt Lappeenrantaan kaksi pyöränhuoltopistettä. Näissä kuvissa näkyvä huoltopiste on yliopistolle vievän pääreitin vieressä, joten käyttäjiä toivottavasti löytyy. Toinen huoltopiste sijaitsee Karankokadulla LOAS:n talon pihassa, hieman syrjässä pääreitiltä.

Huoltopisteen tärkein varuste tulee varmaankin olemaan pumppu, joka vaikuttaa varsin käyttökelpoiselta.

Huoltopisteiden idea ja toteutus on kokonaisuutena erittäin hyvä!

Pyöränhuoltopömpelin työkaluvalikoima on hämmästyttävän kattava. Mukana on tavallisen kuusiokolo- ja kiintovainten sekä ruuvimeisselien lisäksi jopa ketjutyökalu.

Huoltopisteeseen on teipattu käyttöohjeet.

Valtakadun pyörätie paremmaksi

Hyviä uutisia keskustan läpi pyörällä kulkeville! 

Valtakadun vaikea "pyörätietaideteos" on tällä viikolla saanut pariin kohtaan uutta pintaa ja maalia. Näkymä on nyt tämä kirkon kohdalla:

Hyvää ratkaisussa on leveä pyöräilijöille varattu tila, leveä sulkuviiva sekä asfalttipinnan reuna joka luo rakenteellisen rajan pyöräilijöille ja autoilijoille varatun tilan välille.

Asfaltin reuna muodostaa selkeän kynnyksen.

Edelleen jää myös parannettavaa: maalauksista puuttuvat fillarisymbolit, autot kääntyvät kirkkokadulta edelleen suoraan pyöräkaistalle ja kirkkokadun ylitys on edelleen melkoinen sotku pyörätien jatkeen ollessa aivan väärässä paikassa.

Ainakin allekirjoittaneelle on epäselvää, onko uusi Valtakadun ratkaisu pyörätie vai pyöräkaista. Liikenneturvan sivuilta lainattuna:

Väistämissäännöt ovat erilaiset pyöräkaistalla ja pyörätiellä ajettaessa. Pyöräkaistan ja pyörätien tunnistaminen on sen vuoksi tärkeää.
Tieliikennelain 2 §:ssä määritellään pyöräkaista polkupyörä- ja mopoliikenteelle tarkoitetuksi, tiemerkinnöin osoitetuksi ajoradan pituussuuntaiseksi osaksi. Pyöräkaistan ja muun ajoradan välissä ei saa olla rakenteellisia esteitä. Sillä ajettaessa noudatetaan ajoradan väistämissääntöjä, eli vain oikealta tulevaa väistetään.
Pyörätie puolestaan on polkupyöräliikenteelle tarkoitettu, liikennemerkillä osoitettu, ajoradasta rakenteellisesti erotettu tai erillinen tien osa taikka erillinen tie. Pyörätieltä ajoradalle tulevan on väistettävä sekä vasemmalta että oikealta tulevaa liikennettä.

Rakenteellinen erotus tavallaan on, mutta samalla pyöräliikenne kulkee samaa laitaa molempiin suuntiin ja liikennemerkki on vanhassa paikassa kanttikiven kohdalla osoittaen pyörätien reunan paikkaa. Se onko kyseessä pyöräkaista vai pyörätie, ratkaisee sen kumpi väistää kun satamasta Kirkkokatua tulee auto ja valtakatua lännestä pyöräilijä!

Autot kääntyvät edelleen suoraan pyöräkaistalle.

Pyöräilijän lakisääteinen reitti Kirkkokadun ylityksessä jättää paljon tulkinnan varaa.

Samanlainen rakenne on tehty myös lähelle liikenneympyrää, Technopoliksen edustalle. Siinä väliaikainen betoniporsailla erotettu pyörätie on korvattu uudella asfaltilla ja myös sinne kaivataan vielä fillarin kuvat ilmaisemaan, ettei alue ole parkkipaikka.

Technopoliksen edusta.

Näiden parannusten lisäksi amiksen kentän kohdalle Valtakadulle on laitettu uusi pinta joka ihanan sileästi peittää vanhan urautuneen pinnan. Tälle pätkälle, sairaala-alueen kohdalle, on kuitenkin ilmestynyt uusi liikennemerkki joka tekee osasta tätä lappeenrannan pyörätieverkon pääväylää jalkakäytävän! Mahtaako tämä olla kadunpitäjän tarkoitus?

Pyöräilyn pääväylällä ei saa ajaa pyörällä?

 

Kiitos kaupungille parannuksista pääväylillä! Viimeistelyllä näistä saadaan vielä paremmat.

Vuoden pyöräilykaupungiksiko?

Miten tämä Pyöräilykaupunki Lappeenranta projekti etenee. Missä on tehty ja mitä? M.H.

-Estarit 13.6.2014

Niin. Lappeenranta todellakin julisti valtakunnallisen pyöräilyviikon yhteydessä tavoittelevansa vuoden pyöräilykaupungin titteliä vuonna 2015. Mitä tämä tavoite tarkoittaa?

Vuoden pyöräilykunta on Pyöräilykuntien verkoston järjestämä valinta, jonka osaltaan auttaa verkostoa tavoitteissaan edistää pyöräilyä, erityisesti pyörän käyttämistä arjen matkoilla henkilöauton vaihtoehtona. Tavoitteena lienee haastaa kuntia ja kaupunkeja terveeseen kilpailuun pyöräilyedellytysten parantamisessa. Verkosto on laatinut joukon kriteerejä joihin perustuen valinta vuosittain tehdään. Nämä kriteerit ovat:

• Pyöräilyverkko: kattavuus ja laatu erityisesti keskustassa, pyöräilyväylien kunnossapito, pyöräilyolosuhteiden turvallisuus, autoliikenteen nopeusrajoitukset
• Muun pyöräilyinfran kehittyneisyys: pyöräpysäköinti, opastus ja viitoitus
• Markkinointi ja aktivointi: erilaiset kampanjat ja tapahtumat, koulujen mukanaolo, verkkosivut, esitteet, pyörätiekartat, yhteistyö järjestöjen ja seurojen kanssa, vuokra- tai kaupunkipyörät
• Sitoutuneisuus pyöräilyn edistämiseen: poliittiset päätökset, pyöräilyn edistämisohjelma, virkamiesten sitoutuneisuus, pitkäjänteinen työ, tulevaisuuden suunnitelmat
• Pyöräilymäärät verrattuna muihin kuntiin, seuranta ja laskenta, nouseva vai laskeva trendi

Tänä vuonna vuoden pyöräilykunnaksi valittiin Joensuu. Joensuun kohdalla arvostettiin varsinkin ympärivuotista pyöräilyä kaupungissa, päättäjien sitoutuneisuutta pyöräilyolosuhteiden kehittämiseen sekä rakentamisen edistyksellisiä pyöräilyä tukevia ratkaisuja. Viime vuonna titteli meni Tampereelle.

Onko Lappeenrannalla mahdollisuuksia ansaita tämä titteli? Kenties. Todettiinhan Tampereen valinnankin yhteydessä: 

"Tampere – kaupunki, jossa valkoisten pyörätien kokeiluviivojen vetämisestä keskustakadulle syntyi poliittinen konflikti, jonka ratkomiseen tarvittiin hallinto-oikeutta.

Tampere – kaupunki, jonka pääkadulla vihanpidon autoilijoiden ja jalankulkijoiden kesken ylittää vain konflikti jalankulkijoiden pyöräilijöiden välillä."

-Tamperelainen 8.3.2013

Oikeastaan Lappeenrannassa asiat ovat todella hyvin sillä Valtakadun pyörätiehässäkässä on pärjätty ilman oikeusasteita eikä kulkijoiden välinen vihanpitokaan ylitä kansallista keskiarvoa. Mutta hieman vakavammin tarkasteltuna, Lappeenrannan kaupungin virkamiehet ovat tehneet hyvää työtä avatessaan keskustelun pyöräilijöiden kanssa. Tämän keskustelun avulla on yhdessä määritelty kaupungin pyöräteiden pääväylät ja pohdittu verkoston parantamista monelta kantilta.

Paljon kuitenkin vielä voitaisiin tehdä. Kriteereistä poimittuja puutteita ovat ainakin kaupungin yhteistyö seurojen, järjestöjen ja koulujen kanssa, tulevaisuuden suunnitelmat, pyöräilyn edistämisohjelma, seuranta ja laskenta. Kriteerien ulkopuolelta pyöräilijä toivoo parannusta ainakin pyörätielle pysäköimisen kitkemiseen. Näille asioille on varmasti tarvetta ja toimia näidenkin tiimoilta jo ehkä on. Miten olisi läpinäkyvä suunnittelu tiedottamisen avulla? Viikoittainen palsta lehdessä? Eri virkamiesten lyhyitä tietoiskuja siitä mitä aiotaan ja suunnitellaan?

Kaupungin täytyy tittelin ansaitakseen vakuuttaa erinomaisuudellaan Pyöräilykuntien verkoston lisäksi myös omat asukkaansa.

Lappeenrannan Vuoden työmatkapyöräilijäksi Annika Lönnroth

Vuoden työmatkapyöräilijöinä palkitut Reijo Kolehmainen, Annika Lönnroth ja Marko Mustikainen

Lappeenrantalaiset pyöräilyvaikuttajat valitsivat  Lappeenrannan Vuoden työmatkapyöräilijäksi 2014 luokanopettaja Annika Lönnrothin.    

Annikaa esittäneiden vetoomuksina olivat, että  "hän on omalla hyvällä esimerkillään kannustanut liikumaan muitakin työmatkat pyörällä. Hänen mielestään pyöräily on erittäin hyvää hyötyliikuntaa, antaa virkeyttä työpäivään ja hän on säästynyt kaikista flunssistakin tuon hyvää peruskuntoa antavan pyäräilyn ansiosta. Satoi tai paistoi, oli pakkasta vaikka 30 astetta, niin hän on mennyt pyörällä töihin. Ikinä hänellä ei ole ollut mitään hienoja polkupyöriä vaan vaatimaton polkupyöräkin on kelvannut hänelle. Ja omalla esimerkillään polkee pyöräilykypärä päässä. Siinä oppilaatkin oppii, että pyöräilykypärä pitää olla päässä, kun liikkuu pyöräillen. Ja harrastuksiinkin voi mennä pyörällä, eikä aina siten tarvitse olla autoa".

"Näillä valinnoilla halutaan tuoda esiin henkilöitä, jotka edistävät pyöräilyä pyöräilemällä itse ja toimimalla samalla toimimalla esimerkkinä muille. Kampanjalla halumme myös kannustaa ihmisiä lisäämään liikkumista ja samalla vähentävän autoilua työmatkaliikenteessä", sanoo valintaryhmän  pj. Juhani Sirkiä.  

Valtakunnallisella ja Lappeenrannan omalla paikallisella kampanjalla halutaan tuoda esiin pyöräilyn niin henkilöön itseensä kuin ympäristöönkin kohdistuvia positiivisia vaikutuksia. Ennen kaikkea pyöräily on hauskaa ja helppoa, kohottaa kuntoa sekä säästää ilmastoa ja on edullista.   Valitsijaraati totesi, että ehdokkaiden määrä ja laatu ilahduttaa joka vuosi ja osoittaa, että pyöräilevät työkaverit huomataan ja heitä arvostetaan.

Annika Lönnrothin ohella kunniamaininnan palkintoineen saivat vastaanottaa myös säännöllisesti työmatkansa UPM-Kymmenen tehtaille pyöräilevä Marko Mustikainen ja Lappeenrannan Energian toimitusjohtaja Reijo Kolehmainen, joka kuuluu kovin harvaan työmatkansa pyöräilevien yritysjohtajien joukkoon kaupungissamme.
Saimaan Latu ry:n puheenjohtaja Sulo Tuuliainen muistuttikin puheessaan, että työpaikkojen esimiehet ja työkunnosta vastaavat ovat jatkossa avainasemassa kun pyöräilyn  kulkutapaosuutta pyritään lisäämään kaupungissamme.

Valintaraadin puheenjohtaja Juhani Sirkiä on aktiivinen pyöräilijä

Vuoden työmatkapyöräilijää olivat tänäkin vuonna ehdottomassa  työkaverit, naapuri, ystävät tai kotiväki. Valitsijaraadin muodostivat Juhani Sirkiän (pj.) johdolla Saimaan Ladun edustajat Sulo Tuuliainen ja Tomi Lapinlampi. 

Pyöräilyviikon avaus kokosi yhteen lähes 40 pyöräilijää

Valtakunnallinen pyöräilyviikko polkaistiin Lappeenrannassa käyntiin noin 40 pyöräilijän voimin. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola piti Rakuunamäellä avauspuheen (muttei osallistunut itse pyöräilyyn), jonka jälkeen pyöräilimme poliisin saattamana Valtakadulle ja edelleen liikenneympyrän kautta Lauritsalaan. Lyhyen tauon jälkeen matka jatkui Lappeenrannan satamatorille.

 

 Pyöräilyviikko sai myös uuden tapahtuman: Lappeenrannan liikenneturvallisuustyöryhmä  kampanjoi ja tiedottaa   Armilankadulla tiistaina 13.5. klo 07:30 alkaen.

Valtakunnallinen pyöräilyviikko Lappeenrannassa

Lappeenranta on asettanut itselleen kunnianhimoisen tavoitteen: kaupunki alkaa tavoitella "Vuoden pyöräilykaupunki 2015"-titteliä.

Kampanja aloitetaan 10.5.2014 valtakunnallisen pyöräilyviikon merkeissä. Viikon ohjelma Lappeenrannassa on seuraava:


la 10.5. klo 10.00: Pyöräilykauden (ja pyöräilyviikon) avauspolkaisu "vauvasta vaariin". Lähtö tapahtuu Rakuunamäeltä Adolf  Ehnrootihin aukiolta, josta ajetaan yhtenä ryhmänä Valtakadulle. Matka jatkuu Lauritsalaan, josta kurvataan takaisin ja palataan rantaa pitkin Lappeenrannan satamatorille.

la 10.5.: Vuoden työmatkapyöräiijän ehdokaiden haku käynnistyy

ma 12.5. klo 18.00 Peruskuntolenkki maastopyöräilijöille Lentokentän voitelukopilta

ma 12.5. klo 16.00: Hulevesipyöräily

ti 13.5.: Pyörällä töihin , kouluun ja harrasteisiin -päivä

ke 14.5. klo 10.00:  Linnavuori, Taipalsaari (15 km) Satama

ke 14.5. klo 17.30:  Karhusjärven majalle. Riennon voitelukopilta

to 15.5. klo 08.00:  27. Viipurin pyöräily, lähtö kaupungintalon edestä

Lisäksi Intersport tarjoaa ilmaisen polkupyöräkatsastuksen koko pyöräilyviikon ajan (Snellmaninkatu 5).

Kuntopyöräkisa ensi lauantaina!

Moro,
Lappeenrannan pyöräilijät ry järjestää yhdessä Koskimiehen ja Wattbiken kanssa ensi lauantaina Wattbike kisat UK Koskimiehen tiloissa. Alla Vartti lehden juttu ja lisätietoa myös tietysti Lappeenrannan pyöräilijöiden sivuilta.

copyright Vartti / Sanoma Lehtimedia

Tervetuloa mukaan kisaamaan, kokeilemaan pyörää tai katselemaan paikallaanpolkemisen meininkiä!

Pyöräntalutusputki

Tähän aiotaan rakentaa pyöräntalutusputki.

Lappeenrannasta on tulossa pyörän talutuksen edelläkävijä. Talutusta varten aiotaan rakentaa katettu putki. Idea on niin edistyksellinen, että on parasta antaa Etelä-Karjalan Osuuskaupan kertoa hankkeesta omin sanoin.

"Suunnittelussa otetaan myös huomioon henkilöturvallisuus myös niiden kauppakeskusasiakkaiden toimesta jotka risteävät polkupyörää taluttavien kulkevien kanssa." (Etelä-Karjalan Osuuskauppa, kirje Lappeenrannan kaupungille 30.1.2014)

Lappeenrannan tekninen lautakunta käsittelee pyöräntalutusputken rakentamista keskiviikkona 5.2.2014. Asia on saanut julkisuutta esimerkiksi Yleisradion paikallisuutisissa.

Kaupunki korjasi virheensä

Kuten kirjoitin artikkelissa ansa Valtakadun liikenneympyrässä, Technopolis 2:n työmaa sulki 50 metrin osuuden Valtakadun pyörätiestä, joka on osa Etelä-Karjalan laaturaittia.

Pyörätie suljettiin heti vuoden alussa. Tein 7.1.2014 asiakirjapyynnön, jossa pyysin saada nähtäväkseni työmaahan liittyvän katutyöluvan sekä liikenteenohjaussuunnitelman.

Katutyölupa toimitettiin viipymättä vielä samana päivänä ja samalla dokumentin toimittanut virkamies ilmoitti, että "liikenteenohjaussuunnitelmaa ei ole, koska mitään muutoksia liikenteen ohjaukseen ei ole tehty."
Pidin tätä hieman omituisena, sillä pyöräilyn pääreitin sulkeminen kyllä kuulostaa liikenteen ohjauksen muutokselta, pyöräilijäthän ohjattiin ... oman onnensa nojaan.

Tilanne ennen väliaikaisen pyörätien tekoa. Vanha pyörätie oikealla.

22.1.2014 tiedustelin asiasta uudelleen. Pyysin saada tietää, miksi liikenteenohjaussuunnitelmaa ei ole tehty. Pyyntöni perusteeksi esitin sen mitä todellisuudessa oli tapahtunut: 50 metriä Etelä-Karjalan laaturaittiin kuuluvaa pyörätietä oli suljettu ainakin puolen vuoden ajaksi eikä korvaavaa reittiä osoitettu.

Liikenteenohjaussuunnitelma.

Asiat alkoivat edetä vauhdilla. Samana päivänä (22.1.2014) sain sähköpostiini tiedon, että liikenteenohjaussuunnitelma oli tehty, ja myöhemmin myös kyseisen suunnitelman. Perjantaina 24.1.2014 suunnitelma oli toteutettu, ja tilapäinen pyörätienpätkä valmis. On todennäköistä, että samaan paikkaan rakennetaan aikanaan pysyvä pyörätieyhteys Valtakadun nykyisen pyörätien jatkoksi.

Väliaikainen pyörätie on valmis betoniporsaiden vasemmalla puolella.

Toisesta suunnasta. Pyörätie betoniporsaiden oikealla puolella.

Tässä vaiheessa pyörätie on siis kunnossa, jopa parempi kuin tilanteessa ennen rakennustöiden alkua. Mutta miksei väliaikaista pyörätietä rakennettu heti rakennustöiden alkaessa? Toivottavasti tapaus johtaa toimintakulttuurin muutokseen kaupungin organisaatiossa.

Pyöräreitti katkeaa

Lappeenrannan keskusta alkaa muistuttaa yhtä suurta rakennustyömaata varsinkin kauppakeskus Isokristiinan ympäristössä. Rakennustyöt aiheuttavat usein tilapäistä haittaa liikenteelle, mutta tällä kertaa myös pysyvät liikennejärjestelyt muuttuvat: Pyöräilystä tulee entistä mutkikkaampaa. Katsotaanpa tarkemmin.

Linkki Lappeenrannan karttapalveluun

Oheisessa kartassa yhtenäiset vihreät viivat kuvaavat käytössä olevia pyöräteitä. Värikkäät monikulmiot ovat rakennustyömaita tai rakennusmassoja, joiden läpi ei voi pyöräillä. Sininen on Teknoparkin ja Technopolis 2:n työmaa, oranssi Isokristiinan työmaa, punaruskea hotelli Lappeen liitos Isokristiinaan ja vaaleanpunainen kauppakeskus Gallerian mahdollinen liitos muurin jatkoksi.

Tummanvihreä katkoviiva kuvaa pyöräreittejä jotka kulkevat ajoradalla. Reitit kulkevat osin betonikannen alla eivätkä ole erityisen kutsuvia pyöräilyn kannalta. Pyöräily ajorataa pitkin näillä reiteillä on kuitenkin täysin luvallista.

Punainen viiva kuvaa suljettuja tai uhanalaisia pyöräteitä. Osa niistä on jo suljettu lopullisesti.
Turkoosi viiva kuvaa uutta tulevaa pyörätietä, joka laskeutuu ramppia pitkin uuden teatteritalon vierestä Villimiehenkadulle.

Kaupunki ei ole julkaissut ohjeita pyöräilystä työmaa-alueiden liepeillä eikä kiertoteistä ole minkäänlaisia opasteita.

1. Isokristiina -kauppakeskuksen laajennus

Havainnekuva uudesta pyöräreitistä (lähde: havainnekuva uudesta Iso-Kristiinasta)

Laajennuksen kaavamuutos on hyväksytty ja rakentaminen on alkanut. Pyöräreitti lännestä Armilankadun suuntaan on katkennut kesän 2013 alussa. Reitin tilalle tulee katettu kauppakäytävä, jossa ei saa eikä voi ajaa pyörällä. Uusi reitti alas Kaivokadulle kulkee Isokristiinan laajennuksen pohjoispuolitse Villimiehenkadulle laskeutuvaa ramppia pitkin. (reitti on merkitty oheiseen havainnekuvaan punaisella viivalla, ei näytä kovin kätevältä) Tätä uutta reittiä päästään ajamaan ehkä parin vuoden kuluttua.

Myös Isokristiinan alittava reitti Hietalankadun suuntaan on toistaiseksi poikki. Tässä vaiheessa ei ole tiedossa avautuuko se uudelleen pyöräilylle.

Pyörätien katkos Iso-Kristiinan työmaalla

2. Teknoparkki II

Pysäköintitalon asemakaava ja rakennuslupa on hyväksytty ja rakentaminen on alkanut heinäkuussa 2013. Pyöräreitti on katkennut.

Tämä pyörätie on nyt poikki.

Pysäköintitaloa rakentava Williparkki Oy kertoo tiedotteessaan hankkeen suunnitelmista. Pysäköintitalon päälle rakennetaan uusi kirjastoaukio, jota voi käyttää pyöräilyyn. Tiedotteen mukaan pysäköintitalo valmistuu syksyllä 2014, ja kirjastoaukiota aletaan rakentamaan sen jälkeen. Blogin arvion mukaan kirjastoaukiolle pääsee aikaisintaan syksyllä 2015.
Aukion suunnittelua varten kartoitettiin asukkaiden mielipiteitä. Kysely toteutettiin kaupungin nettisivuilla elokuussa 2013.

 

 

3. Hotelli Lappeen ja Iso-Kristiinan yhdistäminen

Tähän suunnitellaan katettua kauppakäytävää.

Hanke on suunnitteilla ja esitelty Etelä-Saimaa -lehdessä. Etelä-Karjalan osuuskauppa on hakenut hankkeelle poikkeuslupaa tammikuussa 2014. Lupahakemuksen mukaan Isokristiinan ja hotelli Lappeen välinen alue rakennettaisiin katetuksi kauppakäytäväksi, jossa ei voi pyöräillä. Tämän mahdollistaa se, että reitti on merkitty asemakaavaan ainoastaan "j" -merkinnällä, joka tarkoittaa pelkkää jalankulkua. Pyöräilyn mahdollistava "pp"-merkintä puuttuu asemakaavasta. Pyörällä voisi jatkossa ehkä kiertää hotelli Lappeen takaa, ellei hotelli Lappeen ja kauppakeskus Gallerian väliäkin rakenneta yhtenäiseksi kauppakäytäväksi kuten on suunniteltu.

Etelä-Saimaan uutinen 23.1.2014 herätti runsasta keskustelua tämän pyöräreitin sulkemisesta.

4. Technopoliksen laajennus

Technopoliksen laajennuskin  haittaa pyöräilyä - kuinkas muutenkaan.

Tämä lyhyt pyörätienpätkä jäi rakennustöiden alle.

Valtakadun itäpäädyssä pyörätiejärjestelyt olivat aiemmin kummalliset, kun pyörätie vaihtoi toiselle puolelle tietä 50m matkaksi. Ongelmasta päästiin eroon kun rakennustyö sulki pyörätien loppupätkän.  Katuosuuden tulevaisuudesta ei tiettävästi ole olemassa tarkkoja suunnitelmia. Toivottavasti pyörätie jatkuu tulevaisuudessa yhtenäisenä kadun pohjoislaidalla. Blogi seuraa tilannetta.

päivitys (heti ennen artikkelin julkaisua): 

Toivomus toteutunee: Kaupunki on tehnyt pyöräilyä varten liikenteenohjaussuunnitelman, jonka mukaan väliaikainen pyörätie perustetaan kadun pohjoislaidalle.

Missä kolisi ja missä meinasi

Taas on mahdollisuus jättää jälki omasta kokemuksesta tai kokemuksista pyöräteillä.
Yle on avannut karttasivun jolla kysytään paikkoja joissa olet meinannut jäädä auton alle. Itse kyllä merkkasin kartalle myös ne paikat joissa olen auton jäänyt.

Kuvankaappaus. Lähde:http://yle.fi/

Menkäähän merkkaamaan! Ilmeisesti tämä tiedonkeruu poikii jotain ainakin Aamu Tv:n ohjelmaan ensi viikolla.