Pyöräreitti katkeaa

Lappeenrannan keskusta alkaa muistuttaa yhtä suurta rakennustyömaata varsinkin kauppakeskus Isokristiinan ympäristössä. Rakennustyöt aiheuttavat usein tilapäistä haittaa liikenteelle, mutta tällä kertaa myös pysyvät liikennejärjestelyt muuttuvat: Pyöräilystä tulee entistä mutkikkaampaa. Katsotaanpa tarkemmin.

Linkki Lappeenrannan karttapalveluun

Oheisessa kartassa yhtenäiset vihreät viivat kuvaavat käytössä olevia pyöräteitä. Värikkäät monikulmiot ovat rakennustyömaita tai rakennusmassoja, joiden läpi ei voi pyöräillä. Sininen on Teknoparkin ja Technopolis 2:n työmaa, oranssi Isokristiinan työmaa, punaruskea hotelli Lappeen liitos Isokristiinaan ja vaaleanpunainen kauppakeskus Gallerian mahdollinen liitos muurin jatkoksi.

Tummanvihreä katkoviiva kuvaa pyöräreittejä jotka kulkevat ajoradalla. Reitit kulkevat osin betonikannen alla eivätkä ole erityisen kutsuvia pyöräilyn kannalta. Pyöräily ajorataa pitkin näillä reiteillä on kuitenkin täysin luvallista.

Punainen viiva kuvaa suljettuja tai uhanalaisia pyöräteitä. Osa niistä on jo suljettu lopullisesti.
Turkoosi viiva kuvaa uutta tulevaa pyörätietä, joka laskeutuu ramppia pitkin uuden teatteritalon vierestä Villimiehenkadulle.

Kaupunki ei ole julkaissut ohjeita pyöräilystä työmaa-alueiden liepeillä eikä kiertoteistä ole minkäänlaisia opasteita.

1. Isokristiina -kauppakeskuksen laajennus

Havainnekuva uudesta pyöräreitistä (lähde: havainnekuva uudesta Iso-Kristiinasta)

Laajennuksen kaavamuutos on hyväksytty ja rakentaminen on alkanut. Pyöräreitti lännestä Armilankadun suuntaan on katkennut kesän 2013 alussa. Reitin tilalle tulee katettu kauppakäytävä, jossa ei saa eikä voi ajaa pyörällä. Uusi reitti alas Kaivokadulle kulkee Isokristiinan laajennuksen pohjoispuolitse Villimiehenkadulle laskeutuvaa ramppia pitkin. (reitti on merkitty oheiseen havainnekuvaan punaisella viivalla, ei näytä kovin kätevältä) Tätä uutta reittiä päästään ajamaan ehkä parin vuoden kuluttua.

Myös Isokristiinan alittava reitti Hietalankadun suuntaan on toistaiseksi poikki. Tässä vaiheessa ei ole tiedossa avautuuko se uudelleen pyöräilylle.

Pyörätien katkos Iso-Kristiinan työmaalla

2. Teknoparkki II

Pysäköintitalon asemakaava ja rakennuslupa on hyväksytty ja rakentaminen on alkanut heinäkuussa 2013. Pyöräreitti on katkennut.

Tämä pyörätie on nyt poikki.

Pysäköintitaloa rakentava Williparkki Oy kertoo tiedotteessaan hankkeen suunnitelmista. Pysäköintitalon päälle rakennetaan uusi kirjastoaukio, jota voi käyttää pyöräilyyn. Tiedotteen mukaan pysäköintitalo valmistuu syksyllä 2014, ja kirjastoaukiota aletaan rakentamaan sen jälkeen. Blogin arvion mukaan kirjastoaukiolle pääsee aikaisintaan syksyllä 2015.
Aukion suunnittelua varten kartoitettiin asukkaiden mielipiteitä. Kysely toteutettiin kaupungin nettisivuilla elokuussa 2013.

 

 

3. Hotelli Lappeen ja Iso-Kristiinan yhdistäminen

Tähän suunnitellaan katettua kauppakäytävää.

Hanke on suunnitteilla ja esitelty Etelä-Saimaa -lehdessä. Etelä-Karjalan osuuskauppa on hakenut hankkeelle poikkeuslupaa tammikuussa 2014. Lupahakemuksen mukaan Isokristiinan ja hotelli Lappeen välinen alue rakennettaisiin katetuksi kauppakäytäväksi, jossa ei voi pyöräillä. Tämän mahdollistaa se, että reitti on merkitty asemakaavaan ainoastaan "j" -merkinnällä, joka tarkoittaa pelkkää jalankulkua. Pyöräilyn mahdollistava "pp"-merkintä puuttuu asemakaavasta. Pyörällä voisi jatkossa ehkä kiertää hotelli Lappeen takaa, ellei hotelli Lappeen ja kauppakeskus Gallerian väliäkin rakenneta yhtenäiseksi kauppakäytäväksi kuten on suunniteltu.

Etelä-Saimaan uutinen 23.1.2014 herätti runsasta keskustelua tämän pyöräreitin sulkemisesta.

4. Technopoliksen laajennus

Technopoliksen laajennuskin  haittaa pyöräilyä - kuinkas muutenkaan.

Tämä lyhyt pyörätienpätkä jäi rakennustöiden alle.

Valtakadun itäpäädyssä pyörätiejärjestelyt olivat aiemmin kummalliset, kun pyörätie vaihtoi toiselle puolelle tietä 50m matkaksi. Ongelmasta päästiin eroon kun rakennustyö sulki pyörätien loppupätkän.  Katuosuuden tulevaisuudesta ei tiettävästi ole olemassa tarkkoja suunnitelmia. Toivottavasti pyörätie jatkuu tulevaisuudessa yhtenäisenä kadun pohjoislaidalla. Blogi seuraa tilannetta.

päivitys (heti ennen artikkelin julkaisua): 

Toivomus toteutunee: Kaupunki on tehnyt pyöräilyä varten liikenteenohjaussuunnitelman, jonka mukaan väliaikainen pyörätie perustetaan kadun pohjoislaidalle.

Pyöräilyreittien pääväylät

Lappeenrannan tekninen lautakunta hyväksyi elokuussa Lappeenrannan pyöräilyreittien pääväylät. Pääväylät ovat kaupungin tärkeimpiä, kaupunginosat yhdistäviä pyöräteitä.

Pyöräilyreittien pääväylät

Pääväylien tunnistaminen mahdollistaa näille tärkeimmille reiteille paremman "palvelutason". Keskittämällä tärkeimmät parannustoimenpiteet ja tehokkain kunnossapito näille pääväylille saadaan paras vastine rahoille ja palvellaan suurempaa pyöräilijäjoukkoa.

Tänään 16.10.2013 tekninen lautakunta käsittelee pääväyliin liittyvät laatuvaatimukset. Nämä laatuvaatimukset ovat suoraan teknisen toimen esityksestä lainattuna ja tiivistettynä seuraavat:

1. Väylän selkeys ja jatkuvuus: Pyöräilyväylällä kulkeminen pitää olla loogista
2. Väylien suoruus, yhtenäisyys ja leveys: Laatukäytävien on syytä olla mahdollisimman suoria esim. asuinalueilta keskustaan
3. Pyöräilyn sujuvuus ja ajomukavuus ovat tärkeitä mittareita, kun puhutaan laatuväylistä. Sujuvuuteen ja ajomukavuuteen pyritään vaikuttamaan erityisesti pääväylillä.
4. Risteysten selkeys ja turvallisuus: Ihminen valitsee pyörän ajoneuvokseen, jos pyöräily on nopeaa, mukavaa ja turvallista. Turvallisuuteen kiinnitetään pääväylillä erityisesti huomiota.
5. Korkeusvaihtelujen vähäisyys on asia, mikä on hyvä ottaa huomioon varsinkin uusilla väylillä
6. Pääreitin pinnan tulee olla tasainen ja esteetön.
7. Pyöräilyreitin pääväylien risteyskohdissa verkoston pääreitit viitoitetaan opasteviitoilla
8. Kaikilla pyöräilyn pääreiteillä tulee olla pimeän aikana riittävä valaistus
9. Kunnossapito: Talvella pääreitti aurataan kun 2 cm:n aurauskynnys on ylitetty.
10. Pyöräparkkeja tulee olla riittävästi pääreittien varrella ja ne tulisi sijoittaa joustavasti keskeisille joukkoliikenteen vaihto- ja pysähdyspaikoille

Pääväyliin sekä niiden laatuvaatimuksiin on valmisteluvaiheessa pyydetty näkemyksiä myös pyöräilijöiltä. Vaikka osa vaatimuksista on epämääräisiä ja ainoastaan uusien väylien suunnittelua ohjaavia, mahtuu joukkoon myös konkreettisia vaatimuksia. Tälläinen on mm. vaatimus auraukselle 2cm lumisateen jälkeen. Allekirjoittanut näkee talvikunnossapidon kannalta erinomaisena asiana, että nykyiseen kaupunginosien / alueiden auraamiseen perustuvan luokituksen "päälle" lisätään tämä pääväylien yhtenäinen auraaminen jo pienen lumisateen jälkeen. Pyöräilijän näkökulmasta muutos takaa talvella paremmin sen, että pääväylää pitkin pääsee yhtenäisesti puhtaanapidettyä pyörätietä pitkin koko matkan perille. Samalla tähän asti voimassa ollut aurausluokitus pysyy voimassa eli pääväylien ulkopuoliset alueet aurataan samojen periaatteiden mukaisesti kuin ennenkin.

Talvipyöräilevät työmatkaajat: Tarkastakaa kartalta oman reittinne pääväylät ja pyrkikää talvella läpi tuiskun ja tuiverruksen näille väylille. Siellä pitäisi odottaa aurattu baana.

Entä sitten valaistus, pyöräparkit, tasainen ja esteetön pinta, sujuvuus, mukavuus ja ennen kaikkea turvallisuus? Toteutuvatko nämä vaatimukset nyt määritellyillä pääväylillä? Kertokaa epäkohdista kun sellaisia näette! Joko meille bloggaajille, blogin kommentteihin tai suoraan teknisen toimen virkamiehille.

Tarkemmat kartat pääväylistä löydät tässä vaiheessa teknisen lautakunnan esityslistalta, myöhemmin myös pöytäkirjasta ja tulevaisuudessa toivottavasti myös kaupungin kotisivuilta, kohdasta "kevyt liikenne".

Mopon paikka

Lappeenrannassa päätettiin reilu vuosi sitten vähentää roimasti niiden kevyen liikenteen väylien määrää, jolla mopolla ajaminen on sallittu (linkki Teknisen toimen esitykseen). En löytänyt karttaa jossa nykyiset mopoille sallitut pyörätiet näkyvät, mutta käytännössä tärkeimmillä kaupungin läpäisevillä pyöräteillä (joiden vieressä ajoradalla nopeusrajoitus on 60 km/h) mopoilu on edelleen sallittu.

Päivitys (27.11.2012)
Linkki karttaan.

Päätös oli hyvä ja suunta vaikuttaa olevan valtakunnallinen. Keskisuomalainen uutisoi nyt myös Trafin ajavan mopoja pyöräteiltä ajoradalle (linkki uutiseen). Ja ilmeisesti uutisessa mainittu valtakunnallinen kevyen liikenteen suunnitteluohje tulee myös ohjeistamaan tämän suuntaisesti.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että

• Mopot pois kevyen liikenteen väyliltä kokonaan. Tällä saadaan pahimmat nopeuserojen aiheuttamat uhkat hallintaan. Lisäksi mopoilijan ei tarvitse arpoa, saako jollain pyörätiellä ajaa vai ei, kun millään niistä ei saa ajaa.
• Mopojen rakenteellinen nopeus nostettava 60 km/h. Tekniikka mopoissa kestää tämän jo. Tällä muutoksella saadaan mopot taajamissa kulkemaan autoliikenteen kanssa samaa nopeutta mikä lisää sujuvuutta kun mopoja on paljon.
• Lisää pakollista koulutusta nuorille mopoilijoille mopokortin yhteydessä. Tällä saadaan hallittua niitä riskejä joita ilmaantuu kun kokemattomia liikkujia laitetaan autoliikenteen sekaan.

Sillä välin kun mopoja vielä pitkin pyöräteitä viilettää, pyytäisin laittamaan tässäkin asiassa katujen merkinnät kuntoon. Esimerkki Kuusimäenkadulta. Mopoilija tulee idästä:

Idästä saapuva mopoilija ei saa kulkulupaa

Mopoilija tulee lännestä:

Lännestä tuleva saa huristella puomien välistä

Lappeenranta vastaan Kouvola

Kouvolan matkakeskuksen nykyaikaiset pyörätelineet

Pyöräily on näppärä keino rautatieaseman ja kodin tai työpaikan välillä kulkemiseen erityisesti silloin, kun mukana ei tarvitse kuljettaa suurta määrää matkatavaroita. Sekä Lappeenrannassa että Kouvolassa rautatieasemalta löytyy myös bussipalvelut, ja asemat onkin nimetty matkakeskuksiksi. Polkupyörien pysäköinnissä Lappeenrannan ja Kouvolan matkakeskukset ovat kuin eri planeetoilta: Lappeenranta tarjoaa pienen asfalttikentän, jolla on rikkinäisiä pyörätelineitä liian tiheässä ja nekin täynnä hylättyjä romupyöriä. Kouvolan matkakeskusta komistaa pitkä rivi maahan ankkuroituja nykyaikaisia pyörätelineitä, jollaiseen pyörän voi lukita tukevasti rungostaan.

Lappeenrannan matkakeskuksen pyörätelineet ovat surkeat

Helsingintie YLE Etelä-Karjalan uutisissa

YLE Etelä-Karjala uutisoi Helsingintien katusuunnitelman saamaa kritiikkiä. YLE kirjoittaa:

Helsingintien vartta kulkeva kevyenliikenteen väylä on yksi Lappeenrannnan käytetyimmistä väylistä. Tietä pitkin kulkee runsaasti opiskelijoita, koululaisia ja työmatkapyöräilijöitä Sammonlahden ja kaupungin väliä.

Helsingintie vasaran alla

Lappeenrannan kaupunki on 23.5.2012 asettanut nähtäville Helsingintien katusuunnitelman välillä Kuusimäenkatu - Merenlahdentie. Suunnitelma on nähtävänä kaupungin kotisivuilla.

Katusuunnitelma on Helsingintietä kulkevalle pyöräilijälle suuri pettymys. Se ei korjaa vaarallisia risteyksiä vaan pyrkii siirtämään Helsingintien pohjoispuoleisen pyöräliikenteen asuntokaduille pois Helsingintien varresta.

Sammonrinteen liittymä

Esimerkki suunnitelman surkeudesta on helppoa poimia vaikkapa Sammonrinteen, Rantaniitynkadun ja Metsämäenkadun risteyksestä. Helsingintien pohjoinen pyörätie, nk. laaturaitti kulkisi mutkitellen asuntokatujen risteysalueilla. Suunnittelijoiden käsitys laadukkaasta pyöräilyn pääreitistä on todella kummallinen.

Katusuunnitelmasta on laadittu muistutus.

Tekninen lautakunta jarruttaa liikenneturvallisuuden parannuksia

Lappeenrannan tekninen lautakunta käsitteli kokouksessaan 2.5.2012  liikenneturvallisuussuunnitelman ja hidastepisteytyksen mukaisia liikenneympäristön kehittämiskohteita.  Kohteet oli jaettu kahteen pääryhmään: liikennemerkkimuutokset ja rakenteelliset parannukset.

 Liikennemerkkimuutoksista merkittävin on nopeusrajoitusten tarkistus ja "sallittu mopoille" -lisäkilpien poisto useilta kevyen liikenteen väyliltä.
Rakenteelliset muutokset vesittyivät teknisen lautakunnan käsittelyssä: Kaikki yliopiston läheisyyteen kaavaillut kevyen liikenteen turvallisuutta lisäävät muutokset poistettiin listalta yliopiston palkkalistoilla olevan Sami Jokelaisen tekemän esityksen pohjalta. On syytä muistaa, että Lappeenrannan teknillinen yliopisto ajaa näyttävästi Green Campus -hanketta, jossa halutaan rakentaa kestävää maailmaa ja mm. lainataan yliopiston mainoksilla varustettuja sähköavusteisia polkupyöriä. Ehkäpä sähköavusteiset polkupyörät eivät tarvitse turvallisempia pyöräilyreittejä? 

Tekninen lautakunta kuitenkin unohti itse hyväksyneensä maankäyttösopimuksen, jonka kaupunginhallitus myöhemmin vahvisti. Sopimus lausuu:

Lappeenrannan Seudun Opiskelija-asuntosäätiö maksaa kaupungille uuden asemakaavan perusteella vuokraamansa tontin 64-81-4 arvonnoususta 40 % osuuden eli 39.502 €. Kaupunki käyttää korvauksen alueen yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin: Skinnarilankadun ja Teknologiapuistonkadun liittymän parantamiseen sekä kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseen.

Lisäkilpi 863

Toisaalta kaikki liikennemerkkimuutokset hyväksyttiin sellaisinaan. Mainitut rakenteellisten uudistusten listalta poistetut Skinnarilankadun risteykset saavat siis ainakin uusia liikennemerkkejä. Laserkadun risteykseen tulee STOP-merkki ja kaikkiin risteyksiin lisäkilpi, joka varoittaa kaksisuuntaisesta pyöräliikenteestä.


 

Liikenneseminaari

Lappeenrannassa järjestettiin perjantaina 27.1.2012 liikenneseminaari. Seminaari käsitteli sekä kevyttä liikennettä että joukkoliikennettä. Pyöräilyn kannalta seminaarin kiinnostavin aihe oli Kalle Vaismaan (Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen teknillinen yliopisto) esitys  Euroopan parhaista pyörätiekäytännöistä sekä aiheeseen liittyvä Suomi-raportti, joka kertoi miten pyöräily huomioidaan Lappeenrannassa verrattuna eräisiin muihin kotimaisiin paikkakuntiin.

Vaismaan johtopäätös oli esittää Lappeenrannan kehittämistä kävelykaupunkina. Tätä voi pitää pyöräilyn kannalta jonkinlaisena pettymyksenä. Vaismaa toi esille myös ihailunsa Valtakadun "shared space" -toteutusta kohtaan ja toivoi Lappeenrantaan lisää Valtakatuja.