Historiaa pyöräillen Etelä-Karjalassa

Entäs jos ei aina ajaisikaan pyörälenkkiä kieli vyön alla? Jos ei lähtisikään muille maille museoihin ihmettelemään maailmaa. Onko Lappeenrannassa jotain muutakin nähtävää Linnoituksen, Sataman ja Saimaan kanavan ohella? Pyörä alle siis ja rauhassa oman seudun vähemmälle huomiolle jääneisiin kohteisiin tutustumaan.

Paikkatietoikkunasta löytyy kartalle aseteltuna muutamia aineistoja joiden avulla voi rakentaa pyörälenkkiinsä "paikallishistoriallisen viitekehyksen". Tässä pari esimerkkiä rakennushistoriaan, muinaisiin kohteisiin, luontoon ja maantieteeseen liittyen. Uusimmista vanhimpiin.

1. Rakennusperintö ja rakennetut kulttuuriympäristöt. 
• Rakennusperintökohteita kartalla klikkaamalla saat esille lisätietoa Museoviraston rekisteristä. Lappeenrannassa on monia listattuja rakennuksia.
• Lappeenrannasta ei varsinaisia museoteitä löydy mutta Imatralta ja Virojoelta löytyvät lähimmät. Nämä ovat pyöräilijälle ihanteellisia teitä, löytyy mäkeä ja mutkaa.
2. Muinaiskohteet
• Näitä on paljon. Heti tarkastamaan ainakin se omasta lähimetsästä löytyvä pallo. Näidenkin tarkemmat tiedot löytyvät kohdetta kartalla klikkaamalla linkin takaa.
3. Maaperä ja jääkauden "jätökset"
• Maaperän laadusta ja muodosta voi päätellä sen syntytavan ja ajoituksen. Karttaselitteiden takaa löytyvät värien selitykset. Karkeasti yleistäen vihreät ovat lajittuneita hiekka- ja soramaita jotka ovat syntyneet jäätiköltä virtaaviin jokiin ja niiden suistoihin. Muukonkangas ja Lappeenrannan lentokenttä ensimmäisellä Salpausselällä sekä Pönniälänkangas toisella Salpausselällä lienevät syntyneet jokien suille jäätikön viipyessä hyvän tovin paikallaan kylmempien jaksojen aikana. Punasävyiset moreeni- ja kalliomaat ovat seurausta liikkuneesta jään kulutuksesta tai jään paikalleensulamisesta jäljelle jääneestä sekakokoisesta aineksesta.

  

Aika kauas harhautui ajatus pyöräilystä. Fillari alle ja maastoon mestoja ihmettelemään.