Lupaus pyöräkaistoista

Kohta ne ovat täällä! Kauan odotetut pyöräkaistat! Valtakatuun on jo merkitty maalilla tulevien kaistojen paikat.

Myös Etelä-Saimaa uutisoi aiheesta. Kaistojen maalailun pitäisi tapahtua vielä heinäkuun puolella.

Blogi palaa aiheeseen kunhan kaistat ovat valmiit.

Miksi, oi miksi?

Päivän vitsi:

Lappeenrantalainen, lappeenrantalainen ja lappeenrantalainen ajoivat autolla ja näkivät hassuja merkkejä tien vieressä.

Sitten he pysäköivät pyörätielle ja totesivat: nuo kyltit on varmaa venäläisii varten ku ne ei noudata sääntöjä. Vitsit sikseen. Tämän postin kaikki kuvat ovat Lappeenrannasta ja kuvissa näkyvät autot ovat kaikki suomalaisin kilvin varustettuja. Kuvat on enimmäkseen otettu viimeisen parin viikon aikana joskin mukaan mahtuu muutama kuva viime talvelta.

Laki kieltää hyvin yksiselitteisesti pysäköinnin puoliksi tai kokonaan pyörätielle, oli kadunvarsipysäköinti sitten sallittu tai kielletty pysäköinti- tai pysähtymiskieltomerkillä. Lain mukainen paikka pysäyttää tai pysäköidä auto on ajoradalla.

Hellettä ja pieniä tekoja liikenteessä

Tapahtui maantiellä jossain Taipalsaaren takamaastoissa: Maantiepyörä kulkee hiljaista tien vartta. Takaa tulee auto, jonka kuljettaja tööttää lyhyen äänimerkin hyvissä ajoin ennen pyöräilijän ohittamista. Pyöräilijä huomaa auton ajoissa, pitää linjansa ja ohitus sujuu kaikin puolin hyvin. Pyöräilijä kiittää autoilijaa merkinannosta käden heilautuksella, autoilija vastaa samanlaisella vilkutuksella. Kummallakaan ei ole yksittäisiä sormia pystyssä.

Tapahtui risteyksessä Huhtiniemen lähellä: pyöräilijä tulee risteykseen jossa hänellä on väistämisvelvollisuus. Autoilija lähestyy samaa risteystä ja on jatkamassa etuoikeutettuna matkaansa kun pyörätien jatkeelle auton eteen singahtaa hurjalla vauhdilla (kuulokkeet korvilla tietysti) toinen fillaristi. Auto tekee paniikkijarrutuksen ja törmäykseltä vältytään. Vuoroaan odottanut pyöräilijä saavuttaa hetken kuluttua sinkoilijan ja kysyy: "oot sie ihan sekasin?". Vastaus kuuluu hymyillen ilman katumuksen hitustakaan:"vähäsen". Sen enempää sinkoilijan mielenterveyttä ei jäädä tien päällä luotaamaan.

Ensimmäisestä tapauksesta jäi kulkijoille lämmin fiilis, jälkimmäinen jätti onton tunteen. Fillarilla kulkevat löytävät monesti huomautettavaa autolla liikkuvien liikennekäyttäytymisestä. Sama toimii toki toisinpäin. Aihetta on tietysti molempiin näkymyksiin mutta liikenteessä yksilöt tekevät ratkaisut käyttäytyä vastuullisesti tai jättää säännöt noudattamatta. Tai olla tuntematta säännöt. Tai huomioida muut liikkujat. Suurin osa meistä on jalankulkijoita, pyöräilijöitä ja autoilijoita.

Noudattakaamme siis sääntöjä ja huomioikaamme muut liikkujat. Ja pidetään silmät auki helteen sekoittamien sinkoilijoiden varalta. Sääntöjen tuntemuksen voit testata täältä:

 Pyöräilijä: Testaa osaatko liikennesäännöt

Kaikki oikein testissä tai sinulle nauraa jopa kuollut hylje.

Valtakadulle muutoksia

Etelä-Saimaa uutisoi tänään 18.6 otsikolla "Pieniä parannuksia luvassa" Valtakadun pyörätien muutossuunnitelmista. Lyhyesti referoiden:

• Valtakadun sulkuviivapyörätien merkinnät ja pinnoite ovat rapautuneet kelvottomaan kuntoon
• Nykyinen ratkaisu poistetaan ja maalauksilla erotettu yksisuuntainen pyöräkaista perustetaan molemmille puolille katua.
• Uudet järjestelyt tehdään heti kun katu voidaan maalata ja se voidaan maalata heti kun asfaltti on uusittu. Arvio on vielä kesäkuun aikana.

Tämä on hyvä uutinen! Kauan on tuohon kylän vilkkaimpaan kohtaan odotettu lain mukaista pyörätiejärjestelyä. Jäämme innolla odottamaan miten uudet pyörätiet toteutetaan.

Valtakadun kehittämisen lisäksi uutisessa kaupungin suunnittelusta vastaavat virkamiehet kertovat pyöräteiden kehittämishankkeista. Jutun mukaan tarkoitus on ensivaiheessa tunnistaa ns. pyöräilyn pääväylät ja kohdistaa sitten parannustoimenpiteitä näille väylille. Lisäksi myös pyörällä liikkuvia kaupunkilaisia kuullaan suunnittelussa aiempaa enemmän.

Hyvä homma. Tiedottamisen ja osallistamisen avulla suunnitelusta tulee läpinäkyvämpää ja paremmin pyöräteiden käyttäjiä palvelevaa.

Huhtikuussa napattu näkymä Valtakadulta. Kohta tilanne paranee?

Vuoden työmatkapyöräilijä 2013

Lappeenrannan vuoden 2013 työmatkapyöräilijä on valittu. Tittelin ansaitsi Jukka Kotisalo Liikennevirastosta. Jukka kuljettaa päivittäisen ja ympärivuotisen fillarilla taittuvan työmatkansa päätteeksi myös jälkikasvua päiväkotiin ja päiväkodista polkupyörällä sekä on tiedoin, taidoin ja varustein valmistautunut kaikkiin pyöräilyolosuhteisiin. Jukka antaa pitkäjänteisellä toiminnallaan hyvää mallia niin nuorille kuin vanhoillekin kulkijoille.

Koska valinta ei tälläkään kertaa ollut helppo, halusi raati palkita myös muita ansioituneita ja vannoutuneita pyöräilijöitä. Muut palkitut pyöräilijät ovat:

• Helena Vihavainen, Sammonlahden päiväkoti
• Lauri Sihvo, Itä-Suomen koulun 8 lk.
• Minna Peltonen, Karhuvuoren päiväkoti
• Mirja Hämäläinen, Mikeva -palvelukoti

Valinnan perusteina oli tuttuun tapaan mm. ympärivuotinen ja säätä pelkäämätön pyöräily, muiden kannustaminen ja positiivinen asenne. Lisäksi raati halusi tällä kertaa erityisesti painottaa hyvän esimerkin näyttämistä nuorisolle ja lapsille.

Henkilöiden palkitsemisessa oli mukana Urheilu Koskimies, Saimaan Latu ry, Kastelli talot sekä Kukkakauppa Nyberg Lappeenrannasta.

Onnittelut kaikille valituille henkilöille ja hyvin rullaavaa pyöräilykesää!

Historiaa pyöräillen Etelä-Karjalassa

Entäs jos ei aina ajaisikaan pyörälenkkiä kieli vyön alla? Jos ei lähtisikään muille maille museoihin ihmettelemään maailmaa. Onko Lappeenrannassa jotain muutakin nähtävää Linnoituksen, Sataman ja Saimaan kanavan ohella? Pyörä alle siis ja rauhassa oman seudun vähemmälle huomiolle jääneisiin kohteisiin tutustumaan.

Paikkatietoikkunasta löytyy kartalle aseteltuna muutamia aineistoja joiden avulla voi rakentaa pyörälenkkiinsä "paikallishistoriallisen viitekehyksen". Tässä pari esimerkkiä rakennushistoriaan, muinaisiin kohteisiin, luontoon ja maantieteeseen liittyen. Uusimmista vanhimpiin.

1. Rakennusperintö ja rakennetut kulttuuriympäristöt. 
• Rakennusperintökohteita kartalla klikkaamalla saat esille lisätietoa Museoviraston rekisteristä. Lappeenrannassa on monia listattuja rakennuksia.
• Lappeenrannasta ei varsinaisia museoteitä löydy mutta Imatralta ja Virojoelta löytyvät lähimmät. Nämä ovat pyöräilijälle ihanteellisia teitä, löytyy mäkeä ja mutkaa.
2. Muinaiskohteet
• Näitä on paljon. Heti tarkastamaan ainakin se omasta lähimetsästä löytyvä pallo. Näidenkin tarkemmat tiedot löytyvät kohdetta kartalla klikkaamalla linkin takaa.
3. Maaperä ja jääkauden "jätökset"
• Maaperän laadusta ja muodosta voi päätellä sen syntytavan ja ajoituksen. Karttaselitteiden takaa löytyvät värien selitykset. Karkeasti yleistäen vihreät ovat lajittuneita hiekka- ja soramaita jotka ovat syntyneet jäätiköltä virtaaviin jokiin ja niiden suistoihin. Muukonkangas ja Lappeenrannan lentokenttä ensimmäisellä Salpausselällä sekä Pönniälänkangas toisella Salpausselällä lienevät syntyneet jokien suille jäätikön viipyessä hyvän tovin paikallaan kylmempien jaksojen aikana. Punasävyiset moreeni- ja kalliomaat ovat seurausta liikkuneesta jään kulutuksesta tai jään paikalleensulamisesta jäljelle jääneestä sekakokoisesta aineksesta.

  

Aika kauas harhautui ajatus pyöräilystä. Fillari alle ja maastoon mestoja ihmettelemään.

Reitinsuunnittelun apuväline

Maantiepyöräilijää kiinnostaa fillarointireittiä suunnitellessa asfaltoidut tiet. Retkipyöräilijä haluaa löytää matkan varrelle hyviä näköaloja, leiriytymispaikkoja ja kulttuurikohteita. Joku haluaa välttää isoja mäkiä, joku haluaa löytää isoja mäkiä. Maastopyöräilijä hyödyntää kartalle merkittyjä polkuja uusille urille suunnatessaan.

Dataa ja karttoja reittisuunnittelun avuksi on nykyään avoimesti saatavilla kasapäin mutta se ei yksin vielä riitä. Aineistot muuttuvat käyttökelpoisiksi hyvän käyttöliittymän avulla. Mainostan tässä postissa nyt ronskisti erästä hyvää käyttöliittymää:


Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunan Karttaikkuna

Mainostaminen ei sinänsä tee kipeää kenellekään sillä härveli on julkisin varoin tuotettu, ei tiettävästi tavoittele voittoa saati tuota tuloja ja se varmasti tykkää siitä että sitä käytetään. Karttaikkuna kokoaa eri aineistojen tuottajien rajapinnoista aineistoja samaan käyttöliittymään ja tekee niiden yhdistelemisestä ja yhtaikaisesta tarkastelusta helppoa.

Tässäpä yksi esimerkki: maanteiden päällystetiedot ja maaston korkeus yhdistettynä maastokarttaan.

Mukavia reitinsuunnittelutuokioita itsekullekin! Etukäteisherkistely karttojen avulla ja jälkikäteisfiilistely reissulla otettujen valokuvien ja gps-jälkien avulla ovat hieno osa harrastusta. Palaan seuraavassa postissa Etelä-Karjalan kohteisiin ja Paikkatietoikkunan aineistoihin.